Pakolaistilanteen pohdintaa

Viimeisten viikkojen aikana julkista keskustelua on voimakkaasti värittänyt mediassa ja toreilla pakolaisten voimakas liikehdintä Eurooppaan ja Suomeen.  Tämän hetken ennusteen mukaan Suomeen saapuu noin 25000-30000 turvapaikanhakijaa kuluvan vuoden aikana. Pohjoismaissa haasteita aiheuttaa rekisteröimättömien turvapaikanhakijoiden siirtyminen maasta toiseen. Euroopan maiden yhteisesti sopiman Dublin-järjestelmän mukaan turvapaikanhakija rekisteröidään siinä EU-maassa, johon hän ensiksi saapuu. Näin ei kuitenkaan tällä hetkellä tapahdu.
 
Dublin-järjestelmän toimimattomuus vaikuttaa myös Schengen-sopimukseen. Miten voimme taata Euroopan ihmisten vapaata liikkuvuutta, jos emme pysty rekisteröimään alueelle ulkopuolelta saapuvia ihmisiä? Asiaan pitää löytää ratkaisuja. Erityisesti pohjoismaista yhteistyötä tulee vahvistaa. Rajatarkastuksia onkin jo tehostettu. Tornioon avattiin järjestelykeskus, johon ohjataan maahantulijat, joiden henkilöllisyys tai maahantulon edellytys ovat epäselvät. Turvapaikkaprosessin alkuvaiheen nopea hoitaminen on välttämätöntä päätöksenteon tehokkuuden varmistamiseksi ja vastaanoton kustannusten hallitsemiseksi. Rekisteröinnin jälkeen turvapaikanhakijat siirtyvät vastaanottokeskuksiin. Tässäpä olisi oiva malli myös Italian, Kreikan ja Unkarin rajaviranomaisille.
 
Vaikka hallitsematon maahanmuutto on saatu hallintaan rajatyöskentelyä tiukentamalla, pakolaisten turvapaikkahakemusten käsittelyyn tarvitaan runsaasti lisää resursseja. Hallituksen kolmannessa lisätalousarviossa resursseja lisättiin maahanmuuttovirastolle reilut 1,6 milj. euroa ja poliisin toimintamenoihin noin 1,4 milj. euroa.  Lisärahoituksella tavoitellaan 120 lisähenkilötyövuoden työpanoksen lisäämistä. Kokonaisuudessaan tavoitteena tulee olla turvallisiin maihin palauttamisen nopeuttaminen. Myös turvallisten alueiden ja maiden listaa pitää tarkastella uudelleen ainakin Somalian ja Irakin osalta.
 
Varsin opettavainen tapaaminen oli kuulla maahanmuuttaneiden mielipiteitä järjestelmämme toimivuudesta. Monet maahanmuuttajat ovat kritisoineet järjestelmäämme liian passivoivaksi. Suurin kritiikki nykyisten pakolaistenkin keskuudesta kohdistuu juuri joutenoloon. Palaute on ollut sikäli selvää, että järjestelmää pitää muuttaa nopeammin aktivoivaksi. Kielen opiskelu olisi aloitettava heti Suomeen saavuttaessa. Olipa turvapaikkahakemuksen lopputulos sitten mikä tahansa. Kielenopiskelun lisäksi tulisi hyvin nopeasti muitakin aktivointitoimenpiteitä käynnistää. Näitä voisivat olla suomalaiseen työelämään ja kulttuuriin tutustuminen. Pohtia kannattaisi myös esimerkiksi mallia, jossa maahanmuuttajat vastaavat vastaanottokeskusten ylläpidosta, ruuanlaitosta ja kiinteistöhuollosta, korvausta vastaan tietenkin. Lisäisikö tämä kotoutumista, kotiutumista ja yhteisöllisyyttä?