Perustulostako pelastus?
Perustulokeskustelu on saanut taas uutta puhtia. Liekkö keskustelun taustalla se, että hallitusohjelmaan vihdoinkin kirjattiin maininta perustulosta. Esiselvitys on jo aloitettu ja sen tuloksia pääsemme tarkastelemaan ensi keväänä. Selvityksessä kartoitetaan mallia, jolla kokeilu voitaisiin toteuttaa. Varsinaisella perustulomallin kokeilulla voidaan arvioida perustulon vaikutuksia ja kokonaisarviota sen kustannuksista.
Perustulosta on keskusteltu jo pitkään ja ajanhenkeen liittyen aina ajankohtaisilla nimillä kuten mm. kansalaispalkka, perustulo tai negatiivinen tulovero. Vaikka vihreät ovat halunneet omia perustulon ajatuksen itselleen, keskustanuoret puhuivat perustulosta jo vuonna 1989. Silloin ajatuksena oli negatiivinen tulovero, johon jokainen kansalainen olisi ollut oikeutettu. Perustulon nähtiin tuolloin olevan sosiaalisesti oikeudenmukainen ratkaisu ja edistävän alueellista tasa-arvoa.
Itse en ole yrittäjänä ollut kauhean innostunut kaikille maksettavasta täydestä perustulosta, teitpä sitten töitä tai et. Siinä on paljon kyseenalaisia vaikutuksia, kuten syrjäytyneiden nuorien entistä vaikeampi saavutettavuus, kun perustulo kilahtaa tilille kuukausittain joka tapauksessa. Nostaahan se myös yhteiskunnan kustannuksia, jos kaikille suomalaisille maksetaan muutama satanen yhteisistä verovaroista joka kuukausi.
Toki myönnettävä on, että perustuloon sisältyy myös hyviä näkökohtia. Nykyinen sosiaaliturva on erittäin monimutkainen rahoituskanavien sekasotku, jonka kokonaiskustannuksia on vaikea hahmottaa. Kelalla on tällä hetkellä yli 100 erilaista etuutta, joiden myöntämisperusteet poikkeavat toisistaan. Näiden palvelujen tulisi vastata kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ahdinkoon, mutta useimmiten ne vain lisäävät heidän stressiään.
Palveluiden tulisi olla asiakaslähtöisiä ja paremmin tuen tarpeet huomioivia. Perustulo voisi olla ratkaisu tämän hetkiseen passivoivaan sosiaaliturvaamme. Samalla se saattaisi auttaa työelämämme muuttuneeseen tilanteeseen, johon sosiaaliturva ei ole kyennyt vastaamaan. Osittainen perustulo helpottaisi pätkätyöläisiä, osa-aikaisia työntekijöitä, freelancereita sekä monia pienyrittäjiä. Helpottaisihan se myös monen kausiyrittäjän ja aloittelevan yrittäjän omaa toimeentuloa sekä mahdollisuuksia työllistää. Sosiaaliturvan tärkein tehtävä pitäisi kuitenkin aina olla kannustava ja toimia turvaverkkona heikompiosaisille.
Osittaisenkin perustulon myötä byrokratian määrä vähenisi. Se vapauttaisi myös henkilöstöresursseja apua tarvitsevien auttamiseen. Usein päätöksenteon keskusteluissa puhutaan asioista eikä niistä palvelujen tarvitsijoista eli meistä kansalaisista. Voihan perustulo alentaa lopulta myös kustannuksia, kun numeroiden sijaan voidaan keskittyä ihmisten auttamiseen. Monessa kunnassa on jo huomattu, että panostaminen ennaltaehkäisevään työhön maksaa itsensä takaisin isoina säästöinä.
Jotenkin perustuloa siis kokeillaan hallituksen linjauksen mukaisesti. Jo ennen selvityksiä on helppo todeta, että toteuttamisvaihtoehtoja on monenlaisia. Keskusta on esittänyt, että perustulomallin toimivuutta testattaisiin erilaisilla alueilla. Tätä ajatusta itsekin pidän hyvänä. Perustulokokeilussa on saatava lisää tietoa mallien hyvistä ja huonoista puolista. Olisi myös tiedonkeruun kannalta mielenkiintoista, että erilaisia perustulomallin toteutuksia testataan eri alueilla. Silloin saisimme myös vertailupohjaa mallien toimivuudesta. Perustuloon koko maan osalta tulee kuitenkin siirtyä vasta kunnon kokeilun ja hyvien kokemusten pohjalta, jos tulokset näin osoittavat.
Perustulosta on keskusteltu jo pitkään ja ajanhenkeen liittyen aina ajankohtaisilla nimillä kuten mm. kansalaispalkka, perustulo tai negatiivinen tulovero. Vaikka vihreät ovat halunneet omia perustulon ajatuksen itselleen, keskustanuoret puhuivat perustulosta jo vuonna 1989. Silloin ajatuksena oli negatiivinen tulovero, johon jokainen kansalainen olisi ollut oikeutettu. Perustulon nähtiin tuolloin olevan sosiaalisesti oikeudenmukainen ratkaisu ja edistävän alueellista tasa-arvoa.
Itse en ole yrittäjänä ollut kauhean innostunut kaikille maksettavasta täydestä perustulosta, teitpä sitten töitä tai et. Siinä on paljon kyseenalaisia vaikutuksia, kuten syrjäytyneiden nuorien entistä vaikeampi saavutettavuus, kun perustulo kilahtaa tilille kuukausittain joka tapauksessa. Nostaahan se myös yhteiskunnan kustannuksia, jos kaikille suomalaisille maksetaan muutama satanen yhteisistä verovaroista joka kuukausi.
Toki myönnettävä on, että perustuloon sisältyy myös hyviä näkökohtia. Nykyinen sosiaaliturva on erittäin monimutkainen rahoituskanavien sekasotku, jonka kokonaiskustannuksia on vaikea hahmottaa. Kelalla on tällä hetkellä yli 100 erilaista etuutta, joiden myöntämisperusteet poikkeavat toisistaan. Näiden palvelujen tulisi vastata kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ahdinkoon, mutta useimmiten ne vain lisäävät heidän stressiään.
Palveluiden tulisi olla asiakaslähtöisiä ja paremmin tuen tarpeet huomioivia. Perustulo voisi olla ratkaisu tämän hetkiseen passivoivaan sosiaaliturvaamme. Samalla se saattaisi auttaa työelämämme muuttuneeseen tilanteeseen, johon sosiaaliturva ei ole kyennyt vastaamaan. Osittainen perustulo helpottaisi pätkätyöläisiä, osa-aikaisia työntekijöitä, freelancereita sekä monia pienyrittäjiä. Helpottaisihan se myös monen kausiyrittäjän ja aloittelevan yrittäjän omaa toimeentuloa sekä mahdollisuuksia työllistää. Sosiaaliturvan tärkein tehtävä pitäisi kuitenkin aina olla kannustava ja toimia turvaverkkona heikompiosaisille.
Osittaisenkin perustulon myötä byrokratian määrä vähenisi. Se vapauttaisi myös henkilöstöresursseja apua tarvitsevien auttamiseen. Usein päätöksenteon keskusteluissa puhutaan asioista eikä niistä palvelujen tarvitsijoista eli meistä kansalaisista. Voihan perustulo alentaa lopulta myös kustannuksia, kun numeroiden sijaan voidaan keskittyä ihmisten auttamiseen. Monessa kunnassa on jo huomattu, että panostaminen ennaltaehkäisevään työhön maksaa itsensä takaisin isoina säästöinä.
Jotenkin perustuloa siis kokeillaan hallituksen linjauksen mukaisesti. Jo ennen selvityksiä on helppo todeta, että toteuttamisvaihtoehtoja on monenlaisia. Keskusta on esittänyt, että perustulomallin toimivuutta testattaisiin erilaisilla alueilla. Tätä ajatusta itsekin pidän hyvänä. Perustulokokeilussa on saatava lisää tietoa mallien hyvistä ja huonoista puolista. Olisi myös tiedonkeruun kannalta mielenkiintoista, että erilaisia perustulomallin toteutuksia testataan eri alueilla. Silloin saisimme myös vertailupohjaa mallien toimivuudesta. Perustuloon koko maan osalta tulee kuitenkin siirtyä vasta kunnon kokeilun ja hyvien kokemusten pohjalta, jos tulokset näin osoittavat.