Sote antaa tulevaisuudelle siivet

Pitkään ja hartaasti tehty sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus otti viikko sitten yhden merkittävän askeleen eteenpäin. Hallitus pääsi vihdoin sopuun perustettavien itsehallintoalueiden määrästä. Lopputulos on hyvä kompromissi, jonka pohjalle voi alkaa rakentamaan uudistusta. Kirkkaana tavoitteena päätöksentekijöillä on edelleen, että hyvinvointivaltio pitää säilyttää.

Itsehallintoalueiden myötä myös rakenteet selkeytyvät. Jatkossa Suomen julkinen hallinto järjestetään kolmella tasolla; valtio, itsehallintoalue ja kunta. Keskustelussa on haluttu keskittyä vahvasti pelkästään alueiden lukumääriin ja rakenteisiin. Tärkeintä eivät kuitenkaan ole rakenteet tai alueiden määrät, vaan palvelut niitä tarvitseville ihmisille. Palveluiden tulee olla helposti saavutettavissa ja toimivia. Avainsana tähän kokonaisuuteen on tietojärjestelmät. Järjestelmien yhtenäistäminen parantaa tiedonkulkua ja tekee hoitoketjusta sujuvan. Tässäkin uudistuksessa ihmiset ja heidän kaipaamansa palvelut pitää säilyttää kirkkaana mielessä. Vain silloin lopputuloksesta tulee niin hyvä kuin toivotaan.

Uudistuksessa yksinkertaistetaan samalla monikanavaista rahoitusta. Tällä hetkellä sosiaali- ja terveyshuollon maksajina ovat valtio, kunnat, Kela, työnantajat, avustuskassat, vakuutusyhtiöt, yhteisöt sekä kotitaloudet. Kokonaisvastuuta ei ole kenelläkään. Rahoituksen yksityiskohdista ja käytännöistä ei ole vielä sovittu. Lähtökohtana maamme hallitus on linjannut, että rahoitusvastuu on valtiolla ja verotus hoidetaan valtion kautta. Samalla selvitetään, voiko rahoitus joiltakin osin perustua alueiden omaan verotukseen. Vahva valtionohjaus merkittävien kustannussäästöjen aikaansaamiseksi tukee rahoituksen kulkemista valtion kautta.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen luo uudenlaisen mahdollisuuden myös digitalisaatiolle. Se tulee muuttamaan koko terveydenhoidon tulevaisuuden. Nyt on helppo puhua rajoista, alueista ja rakenteista. Uskoakseni tulevaisuus tuo eteemme sellaisia mahdollisuuksia, joita emme osaa vielä edes ajatella. Toimintamallit ja palvelut voidaan toteuttaa kokonaan uudella tavalla. Samalla parannamme palveluiden laatua, saavutettavuutta ja hoitoketjun sujuvuutta.

Oma terveys ja hyvinvointi ovat tärkeimpiä meille itsellemme. Tälle ajatukselle rakentuu myös tulevaisuuden terveydenhoito. Sen avulla peruspalveluita voidaan helpottaa ja nopeuttaa. Voimme esimerkiksi täyttää netissä lomakkeen, jolla kartoitetaan terveydentilaa ja mahdollisia taudin oireita. Näiden perusteella meidät ohjataan oikealle asiantuntijalle, jolloin jonotukset, väärät diagnoosit ja jopa turhautuneisuus vähenevät. Malli on jo osin käytössä Suomessa.

Hyvänä esimerkkinä palveluiden nopeasta muuttumisesta on pankkien verkkopankkipalvelut. Vuosikymmenessä pankkikäyttäytyminen muuttui täysin. Älypuhelimet, tabletit ja muut laitteet ovat levinneet valtavalla nopeudella. Samaan suuntaan mennään myös sosiaali- ja terveyspalveluissa. Logistiikan kehitys ja robotiikka tulevat mullistamaan hoitopalvelut. Itse näen näissä uudistuksissa vain mahdollisuuksia ihmisten tarvitsemien ja saamien palvelujen kannalta.