Tulevaisuuden maakunnat

Kävin 90-luvulla keskustelun tunnetun suomalaisen myllyfirman tuotantopäällikön kanssa. Kuuntelin ihmeissäni hänen näkemystään, kuinka ei ole mitään järkeä tuottaa Suomessa viljaa myllyteollisuuden tarpeisiin. Teollisuus voisi tuoda Euroopasta tarvitsemansa raaka-aineen. Keskustelu loppui lyhyeen, kun kysyin, miksi Suomessa pitäisi sitten olla myllyteollisuutta. Tuotteetkin voitaisiin tuoda ihan hyvin Euroopasta.

Tämä näkökohta kannattaa muistaa, kun puhutaan keskittämisestä. Maakunnissa päättäjät vastustavat toimintojen keskittämistä kasvukeskuksiin, mutta omassa kunnassa linja usein unohtuu. Kylien palveluja siirretään taajamiin ilman suurempia vastustuksia. Kylien vetovoima pienenee.

Maakuntatasolla tämä johtaa siihen, että palvelut keskittyvät maakuntakeskuksiin ja kauempana sijaitsevien alueiden palvelut kärsivät. Samalla katoaa maakunnan voimavarana oleva laaja väestö ja asutus. Yksittäinen maakuntakeskus ei yksinään voi koskaan olla riittävän vetovoimainen. Asia, joka pitäisi kaikkien päätöksenteossa mukana olevien muistaa. Alueellisesti tasa-arvoinen ja tasapainoinen yhteiskunta on kansantaloudellisesti ja sosiaalisesti kestävämpi kuin pitkälle keskitetty.

Nykyinen hallitusohjelma ottaa aluekehityksen uudella tavalla huomioon. Toimintoja palautetaan alueille rahoituksen ja päätösvallan myötä. Monet normien purkuun ja hallitusohjelman kirjauksiin liittyvät tavoitteet vahvistavat maakuntien ja kuntien päätösvaltaa asumiseen ja yrittämiseen liittyvissä asioissa. Tätä kehityssuuntaa pitää edelleen vahvistaa.

Liikennöintiin ja rata- ja tieverkoston kuntoon pitää lisätä panostusta pitkällä aikavälillä. Hallituksen korjausvelan paketti on hyvä alku. Tiestön korjausvelan oikaiseminen vaatii pitkäaikaisen suunnitelman ja toimivan hoito-ohjelman. Näin kunnostetut alemman tieverkoston tiet myös pysyvät kunnossa. Junaliikenne nykyisellään ei maakuntia vahvista. Itse kaipaan lisää toimijoita ja sujuvuutta verkostoon. Hallituskauden Liikennekaari-hanke tähtää erityisesti joukkoliikenteen kokonaisuudistukseen. Uskon, että sen myötä saadaan toimivia joukkoliikennevaihtoehtoja myös harvemmin asutuille alueille.

Pohjois-Suomessa ovat tulevaisuuden mahdollisuudet. Me olemme etuoikeutettuja maantieteen ja luonnonvarojemme ansiosta, joita meidän pitää vain osata hyödyntää. Puhdas vesi ja ruoka sekä uusiutuva energia ovat tulevaisuuden tuotteita. Globaalikehitys ja ilmastonmuutos puhuvat hajautuksen ja koko maan asuttuna pitämisen puolesta. Meillä on edelleen valinnanvapaus asuinpaikkaan kylässä tai kaupungissa. Samalla toivottavasti vältämme myös kasvavan osaamispääoman vuodon Suomesta maailmalle.