Eduskunta: Ajankohtaiskeskustelu EU-asioista odotetun vilkas23.11.2017
Eduskunta kävi ajankohtaiskeskustelun EU-asioista täysistunnossa keskiviikkona 22. marraskuuta. Keskustelun pohjana oli pääministeri Juha Sipilän ilmoitus. Pääministeri Sipilä (kesk.) määritteli kuusi asiakokonaisuutta, jotka ovat pääministerin mielestä keskeisiä ja monella tavalla kriittisiä Euroopan unionin tulevien vuosien menestyksen kannalta. Pääministerin mukaan näissä suurissa kysymyksissä EU:n on kyettävä entistä tiiviimpään yhteistyöhön ja vahvempaan politiikkaan sekä otettava selkeästi globaalin johtajan rooli. ”Suomi osallistuu aktiivisesti tähän työhön”, hän sanoi. Pääministerin esille nostamat asiakokonaisuudet olivat EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyö, vakautta luova maahanmuuttopolitiikka, talous- ja rahaliiton avulla rakennettava vauraus EU:lle, kunnianhimoinen ilmastopolitiikka, avointa ja vapaakauppaa puolustavaa kauppapolitiikka sekä unionin sosiaalisen ulottuvuuden kehittäminen. ”Hallitus toimii aktiivisesti ja aloitteellisesti EU-politiikassa. Olemme vaikuttamisen eturintamassa”, pääministeri totesi. Anne-Mari Virolaisen (kok.) mukaan unionilla tulee olla kykyä reagoida muutostarpeisiin. ”On aivan selvää, että se vaatii uudistumista, tahtoa kuunnella kansalaisten huolia sekä rohkeutta tehdä päätöksiä. Uudistukset on tehtävä kansalaisten, ei instituutioiden tähden.”. Virolaisen mukaan myönteinen suhtautuminen Euroopan unioniin ei tarkoita kritiikitöntä alistumista. ”Kun jokin ehdotus ei meitä miellytä, se on voitava sanoa. Pelkkä ei-linja ei kuitenkaan riitä, vaan meillä on oltava vaihtoehto perusteluineen. Esimerkiksi Suomen ei tule hyväksyä EU:n rahoituspohjan laajentamista Brexitin jälkeen, vaan vaatia pienenevän budjetin käyttämistä tehokkaammin. Tehotonta toimintaa on voitava karsia”, Virolainen painotti. Hallituksen toiminnalle kritiikkiä esitti muun muassa Tytti Tuppurainen (sd.). jonka mukaan Suomi ei voi katsella sivusta eurooppalaista yhteistyötä. Hän nosti aktiivisuuden keskeisiksi painopisteiksi ennen kaikkea EU:n sosiaalisen ulottuvuuden ja Emun kehittämisen. ”On etujemme mukaista vaikuttaa vahvasti kehitykseen. Jääminen peränpitäjäksi tai ulkokehälle ei käy, sillä päätökset vaikuttavat meihin joka tapauksessa. Mitään suojavyöhykettä ei meille siunaannu. Parhaiten käytämme valinnanvaraamme hakeutumalla aktiivisesti eturiviin”, Tuppurainen sanoi ryhmäpuheenvuorossaan. Paavo Arhinmäen (vas.) mukaan kansalaiset eivät koe Euroopan unionia omakseen ja luottamus unioniin on laskenut jäsenmaissa. ”EU:lla ei ole tulevaisuutta, ellei se pysty vastaamaan kansalaisten odotuksiin. EU:lla ei ole tulevaisuutta, ellei unionissa onnistuta palauttamaan ihmisten uskoa siihen, että kansainvälisellä yhteistyöllä pystytään puuttumaan hyvinvointia ja arjen turvallisuutta nakertaviin ilmiöihin, Arhinmäki sanoi. Kriittisimmän EU:ta koskevan ryhmäpuheenvuoron käytti Laura Huhtasaari (ps.). ”Perussuomalaiset eivät näe Euroopan unionia hyödyllisenä Suomelle. Yhteistyötä Suomi on valmis tekemään, mutta itsemääräämisoikeutemme haluamme pitää. Ei kiitos EU-sanelulle, kyllä kiitos yhteistyölle”, hän sanoi. Ajankohtaiskeskustelun keskeisiä teemoja olivat näkemykset muun muassa unionin arvoyhteisönä toimimisesta, oikeusvaltioperustasta, liittovaltiokehityksestä, puolustusyhteistyöstä, talouspolitiikasta sekä ilmastopolitiikasta. Ajankohtaiskeskustelussa edustajat käyttivät yhteensä 76 puheenvuoroa. Pääministerin ilmoitus sekä täysistunnossa käyty ajankohtaiskeskustelu puheenvuoroineen ovat luettavissa eduskunnan täysistunnon pöytäkirjasta. |
| 17.03.2023 | Välitilinpäätöksen aika |
| 09.03.2023 | Talouskasvu lähtee yrityksistä |
| 24.02.2023 | Talous kuntoon - byrokratia kuriin |
| 27.01.2023 | Edunvalvontaa |
| 26.01.2023 | Veroasiaa vaalikentille |
| 18.01.2023 | Vaikuttamisen paikka |
| 09.01.2023 | Tieteellinen totuusko |
| 28.12.2022 | Sähköä ilmassa |
| 18.11.2022 | Näpit irti metsistä |
| 03.11.2022 | Elintärkeä energia |
|
Siirry arkistoon » |