Panostusta laajakaistaan ja biokaasuun26.08.2020
Keskustan eduskuntaryhmä kesäkokousti viime viikolla Hämeenlinnassa. Verkatehtaan historiallisessa ympäristössä aistii, kuinka nopeasti maailma ja Suomi on muuttunut ja kehittynyt. Lähes sata vuotta sitten tulevaan katsottiin rohkeasti ja uusiin yhteiskuntaa vahvasti muuttaviin tuuliin nojattiin rohkeasti. Miten lie nykyään? Maailmanlaajuisen vitsauksen COVID 19-viruksen riepottelussa on jotain hyvääkin. Suomi siirtyi nopeasti etätyöyhteiskunnaksi, jossa harppauksin opeteltiin etätyön ja etäopiskelun tavat. Olemme kehuneet olevamme tietotekninen yhteiskunta, mutta etätyöaika osoitti tuon väitteen vähintään kyseenalaiseksi. Vaikka pääosin mistä tahansa Suomea yhteyksillä pystyy osallistumaan kokouksiin, on verkko silti todella huojuva. Lukemattomissa kokouksissa yhteydet pätkivät, kuvaa ei voi käyttää tai verkkoon ei mobiililaitteista saatu yhteyttä. Tietoyhteiskunnassa näin ei voi olla. Biokaasusta energialähteenä on Suomessa puhuttu kymmeniä vuosia. Monet pioneerit ovat sitkeästi alaa kehittäneet ja toimintaa pienimuotoisesti vieneet eteenpäin. Biokaasu on parhaimmillaan hajautettua energiantuotantoa, joka yhteiskunnan kriisiaikana on turvallisimpia tapoja tuottaa energiaa. Vahingoittamistarkoituksessa tehdyt iskut ovat paljon vaikeampia toteuttaa ympäri maata oleviin laitoksiin kuin yhteen isoon keskitettyyn voimalaitokseen. Biokaasun ongelma on pitkään ollut kannattavuusongelma. Moniin muihin energiamuotoihin, myös tuontienergiaan, on panostettu vahvasti valtiovallankin tukitoimia. Biokaasu näistä on toistaiseksi jostain syystä jäänyt hajautettuna toimialana ulkopuolella. Paljon parjattu EU:n elvytysrahasto saattaisi tuoda näihin muutosta. Tuosta avokätisesti jaettavasta potista Suomen pitäisi rohkeasti osoittaa rahoitusta laajakaistayhteyksien rakentamiseen ja biokaasuun. Kunnon miljardien potti tekisi biokaasusta merkittävän suomalaisen hajautetun energiantuotannon pioneerialan ja samalla liikenteessä pystyttäisiin käyttämään laajemmin kotimaista polttoainetta. Rahoituspanostuksella ala saisi samanlaisen kunnon elvytyspotkun kuin tuulivoima aikoinaan. Merkittävällä miljardien rahoituksella myös laajakaistayhteyksillä saadaan suomalainen yhteiskunta toimimaan entistä voimakkaammin hajautetusti. Ihmiset saisivat asua siellä missä tahtoisivat, kun yhteydet ympäri Suomen pelaisivat häiriöittä. Murrosvaiheissa yleensä kehitystä tapahtuu eniten. Nyt olisi siihen jälleen loistava tilaisuus. Kolumni on julkastu Kalajokilaakso -lehdessä 26.8.2020 |
17.03.2023 | Välitilinpäätöksen aika |
09.03.2023 | Talouskasvu lähtee yrityksistä |
24.02.2023 | Talous kuntoon - byrokratia kuriin |
27.01.2023 | Edunvalvontaa |
26.01.2023 | Veroasiaa vaalikentille |
18.01.2023 | Vaikuttamisen paikka |
09.01.2023 | Tieteellinen totuusko |
28.12.2022 | Sähköä ilmassa |
18.11.2022 | Näpit irti metsistä |
03.11.2022 | Elintärkeä energia |
Siirry arkistoon » |