Kiertotalouden mahdollisuus

Ilmastonmuutoksesta puhumisesta on tullut muoti-ilmiö. Jopa yhdet eduskuntavaalit on nimetty ilmastovaaleiksi. Ilmastokeskustelun ongelmaksi on noussut entistä vahvemmin helpot ratkaisut. Valtakunnallisesti puhutaan mielellään maatalouden toiminnan rajoittamisesta, maaseudulla asumisen ympäristökuormasta ja metsien täydellisestä suojelemisesta. Yksikään noista muoti-ilmiöistä ei ilmastoa pelasta. Edelleen ilmastonmuutoksen tehokkain hillitsijä löytyy peilin edestä.

Kiertotalouden mahdollisuuksista puhutaan edelleen surullisen vähän. Maailman meriä kuormittaa massiiviset muovikuormat. Suurimmassa osassa maailman maita ei ole minkäänlaista jätevesien puhdistusjärjestelmää saati viemäröintiä. Myös kaatopaikkojen olemassaolo on harvinaista monissa maissa. Silti muutamissa maissa, Suomi mukaan lukien, pyritään kieltämään lähes koko asuminen ilmastonmuutoksen ja ympäristönsuojelun nimissä. Monilta osin on menneet nippelit ja iso kuva aika vahvasti pieleen.

Vaikka Suomessa on monien jätteiden kierrätys kehitetty pitkälle, on kierrätyksessä vielä valtavasti mahdollisuuksia. Jokainen meistä osaa kierrättää pulloja. Paperikeräyskin on kaikille ollut jo pitkään tuttua puuhaa. Myös kotitalouksien peltipurkit ja lasi kiertävät jo kohtuullisen hyvin. Silti monet kotienkin jätevuoret pienenisivät entistä tehokkaamman kierrättämisen myötä. Muovista menee edelleen suurin osa polttoon. Öljynpumppausta muovien polttaminen ei vähennä yhtään.

Liikenne tuottaa edelleen suuren osan ilmastopäästöistä. Julkisessa keskustelussa sähkö on haluttu nostaa ainoaksi vaihtoehdoksi fossiilisille polttoaineille. Biokaasu tuohon keskusteluun ei meinaa mahtua millään, vaikka juuri se olisi kierrättämistä parhaimmillaan. Kaikki mahdollinen biologinen lopputuote on helppo kierrättää biokaasuksi. Maatuvasta eloperäisestä jätteestä otetaan loputkin energiat talteen ja loppuaines laitetaan lannoitteeksi kasvamaan uutta satoa. Aika moni maaseudun auto ja kuljetusyrityksen rekka saadaan liikkumaan Suomen tiestöllä puhtaalla ja luonnonmukaisella biokaasulla, jos niin vain aidosti halutaan. Oman kokemuksen mukaan joku lobbaa vahvasti biokaasua vastaan. Mitään muuta ei voi päätellä, kun lukee hallitusohjelman biokaasukirjaukset ja julkisen keskustelun biokaasumyönteisyyden. Siltikään biokaasun tuotanto ja käyttö ei ole uranuurtajien lisäksi laajaa buumia saanut aikaiseksi.

Kiertotaloudessa saattaa olla Suomen uusi menestystarina. Maailma tulee kaipaamaan tuotteiden uusiokäyttöä kulutuksen hillitsemiseksi. Suomalaisilla siihen on riittävä tietotaito ja riittävän tehokas jätteiden keräysjärjestelmä. Kiertotalouden mahdollisuuksiin pitää vain paremmin uskoa, kannustaa ja kehittää edelleen lajittelua kotitalouksissa ja yrityksissä. Ainakin Nokialla kiertotalouden mahdollisuuksiin tunnutaan uskovan vahvasti. Nokia haluaa olla Suomen kiertotalouskaupunki. Meidän alueella uskotaan ilmeisesti edelleen vahvemmin kulutukseen ja jätteiden polttoon.

Kolumni on julkaistu Seutumajakka -lehdessä 12.8.2020