Riihiteatteria vai aitoa huolta

Suomen historiassa hallituspuolueet ovat tarkastelleet puolivälissä toimintakautta yhdessä sopimansa hallitusohjelmansa paikkansapitävyyttä. Usein puoliväliriihessä on tehty joitain teknisiä korjauksia linjauksiin. Hallitusohjelmaan sitoutumisen pitäisi olla itsestäänselvyys kaikille puolueille, onhan se kauden alussa hartaasti neuvoteltu.

Ohjelma on työpaperi ja liima, joka pitää hallituspuolueet yhdessä. Ilman noudatettua ohjelmaa ei hallituskaan kauaa tule toimimaan.

Kahdenkymmenen vuoden ajan Suomen politiikassa on ollut sääntö, että hallitus sopii hallituskauden alussa, missä suuruusluokassa sen menot ovat. Tätä kutsutaan valtiontalouden kehykseksi. Se on yhdessä tehty sopimus, jonka tarkoitus on kansalaisten suojelun ohella myös suojella päättäjiä, joihin kohdistuu paljon paineita. Maailmaa ei voi saada yhdellä vaalikaudella valmiiksi. Keskusta on nostanut näihin korona-ajan jälkeisiin puoliväliriihen neuvotteluihin huolen valtiontalouden kehyksestä.

Neuvotteluihin on syytä aina valmistautua. Niin tekee vastuulliset toimijat, olipa sitten kyse yksityistalouden lainasta, yrityksen investoinnista tai valtiontalouden kehyksistä. Keskusta valmistautui puoliväliriihen neuvotteluihin esittämällä paluuta hallitusohjelman noudattamiseen. Siis kehyksiin palaaminen, realistiset työllisyystoimet ja paikallinen sopiminen.

Hallitusohjelmaan on kirjattu myös turpeen hallitusta alasajosta, jonka tila on tällä hetkellä jotain muuta kuin hallitusohjelmassa on sovittu. Neuvotteluissa on siis puututtava tähänkin epäkohtaan.

Kun Säätytalolla puolueet keskustelevat tavasta työllistää ja laskea työllisyyttä, on hyvä muistaa, että ei hallitus työllistä, vaan yritykset. Yritykset työllistävät uutta väkeä vain, jos niillä on edessään kestävä ja pitkäaikainen uskottava kasvun näkymä. Tuo näkymä ei synny pumppaamalla markkinoille hetkellisesti rahaa, vaan huolehtimalla siitä, että yhteiskuntamme rakenteet ja toimintatavat ovat kunnossa. Eikä turhia yhteiskunnallisia rasitteita kasata yrityksille kilpailijamaita enempää.

Keskusta puolustaa puoliväliriihessä suomalaista työtä. Sitä, että yritysten kannattaa luoda työpaikkoja ja ihmisten käydä töissä. Hallitukselta odotetaan nyt päätöksiä, jotta kodeissa ja työpaikoilla voidaan luottaa tulevaisuuteen, perheellistyä, perustaa yrityksiä ja rakentaa uutta koronan jälkeistä hyvää elämää.

Kirjoitan tätä kolumnia maanantai-iltapäivänä eduskunnan työhuoneessa. Tänä päivänä toivottavasti jo tiedämme, onnistuiko hallitus neuvotteluissaan.