Vaalit on käyty

Koronan vuoksi siirretyt kuntavaalit saatiin hyvissä olosuhteissa käytyä. Äänestysprosentti ei kuitenkaan hurraahuutoja aiheuta. Päinvastoin. Demokratian toimivuuden kannalta on huolestuttavaa, että vain joka toinen äänioikeutettu osallistuu omalla panoksellaan oman kuntansa päättäjien valintaan. Suunta on ollut huono jo pitkään ja äänestystapoihin olisi varmaan syytä alkaa hakemaan uusia malleja. Perinteinen äänestyspäivä menettää yhä enemmän merkitystään ja entistä useampi antaa äänensä ennakkoon tai jää kotiin.

Kuntavaalien jälkeen alkaa kunnissa vallanjako ja kiivaimmat neuvottelut alkavat jo. Perinteisesti kuntavaalien jälkeen kunnissa olevien luottamuspaikkojen jakoon käytetään D´Hondtin menetelmää. Menetelmä takaa kuntien asukkaiden kannalta parhaimman lopputuloksen, kun kuntalaisten valtakirjan saaneet ryhmittymät ovat kaikki päättämässä ja valmistelemassa asioita. Vaaleissa valtaa saaneet pääsevät sitä käyttämään myös käytännössä.

Kunnallisissa paikkojen jaoissa ei onneksi ole valtakunnanpolitiikan tavoin hallitus-oppositio-asetelmaa, vaan asioita hoidetaan edelleen enemmän yhteistyön hengessä. Kuntalaisten kannalta tuo tapa on ollut ja on loistava.

Toki edelleen vaikuttaminen vaatii etukäteen asioihin perehtymistä ja osallistumista kaikkiin kokouksiin. Jos kokouksissa ei käy, on aika turhauttavaa koettaa valtuustossa muuttaa asiaa, johon kollegat ovat vaikuttaneet jo lukemattomissa valmistelevissa kokouksissa, valtuuston iltakouluissa tai seminaareissa.

Paikkaneuvotteluissa on hyvä muistaa, että selkävoitoista näissä väännöissä maksetaan hintaa tulehtuneina suhteina pahimmillaan koko neljän vuoden valtuustokauden. Yleensä se ei helpota vaikeiden asioiden päättämistä. Onkin hyvä aloittaa kuntalaisten asioiden hoito yhteistyössä heti näissä neuvotteluissa. Valtapuolueen on myös hyvä antautua yhteistyöhön. Toimintatapojen muutosta vaalien tulos edellyttää kaikilta.

Kuntapäättäjän tehtävä on hoitaa oman kotikuntansa asioita. Sitä, että meillä kaikilla arki olisi sujuvampaa ja oma yhteisö elinvoimainen. Valtuustosaleissa ei päätetä valtakunnan politiikasta eikä tehdä maakunnallisia päätöksiä.

Kunnan menestyksen yksi kulmakivi ovat yhteistyökykyiset luottamushenkilöt. Keskinäinen riitely, eripuran kylväminen ja populismi eivät vie kuntaa eteenpäin. Olemassa oleva on helppo rikkoa, mutta rakentaminen riitelyllä harvoin onnistuu. Tunkkainen ja toisia halveksuva ote tappaa ideat ja vie innokkaat ihmiset muualle. Tästäkin on tehty tutkimus vastikään ja todeksi todettu. Kehittyvä kunta ei kestä riiteleviä luottamushenkilöitä.

Lämpimät onnittelut kaikille valituille sekä suuri kiitos kaikille, jotka olitte ehdolla. Yhteisten asioiden hoito tarvitsee tekijänsä.

Kolumni on julkaistu Kalajokilaakso -lehdessä 16.6.2021