Porkkanaa, ei keppiä

Minulla on tapana puimurin tai auton ratissa soitella puheluita. Soittopyyntöjen hoitamisen lisäksi olen yhteyksissä eri puolille kuullakseni, mitkä asiat puhuttavat tai huolettavat. Esimerkkejä tulee myös hyvin sujuneista asioista tai uusista käytännöistä. Tykkään jutella ihmisten kanssa ja aistia tunnelmaa. Siitä on paljon hyötyä, kun päätöksenteon hetki tulee.

Tänä kesänä, säiden vaihdellessa rankkasateista paahtaviin helteisiin, myös ilmastoasiat ovat mietityttäneet. Niin myös nyt alkuviikosta, kun Keskustan johtoelimet pitivät kokoustaan Jämsässä.

Keskusta hakee asialle uudenlaista lähestymistapaa ja ratkaisua: kansallisia ilmastosopimuksia.

Kuten yrityksillä, myös alueilla, kaupungeilla ja kunnilla on iso rooli ilmastotyössä. Monet ovat tarttuneet jo toimeen. Yli puolet kunnista ovat asettaneet omat ilmastotavoitteensa ja yli 70 kuntaa kuuluu hiilineutraalien kuntien Hinku-verkostoon.

Tämän ilmastotyön tueksi Keskusta esittää siirtymistä nykyisistä maankäytön asumisen ja liikenteen MAL-sopimuksista kansallisiin ilmastosopimuksiin. Ajatus on raikas ja kannatettava. Suuret kaupungit kehittivät aikanaan MAL-sopimukset kaupungistumisen tueksi. Kaupungistuminen ei kuitenkaan ole itsetarkoitus, vaan kestävät yhdyskunnat ja ihmisen kokoiset yhteisöt. On tärkeä tunnistaa, että ihmisten elämäntavat ja tarpeet ovat muuttumassa. Nyt on olennaista tukea kaupunkien ja maaseudun tiivistä vuorovaikutusta ja vaikutusta ilmastonmuutoksen hillintään. Oleellista on löytää ihmisen, luonnon ja talouden tasapaino.

Maakunnat voivat auttaa ilmastosopimusten syntymistä alueillaan. Samalla valtion ja kaupunkiseutujen välisten sopimusten kattavuutta laajennettaisiin nykyisestä seitsemästä kaupunkiseudusta kaikkiin halukkaisiin kuntiin ja kaupunkeihin. Tällaiset valtion ja kuntien sekä alueiden väliset sopimukset vastaavat aikamme haasteisiin nykyisiä MAL-sopimuksia paljon paremmin ja alueellisesti laajemmin.

Tämä kansallinen ilmastosopimus tulisi suunnata alueille, jotka sitoutuvat vähentämään päästöjä, parantamaan energiatehokkuutta tai vahvistamaan hiilensidontaa. Suurin päästöjen vähentämispotentiaali on kaupunkiseuduilla.

Sopimuksella tavoitellaan lämmityksen päästöjen vähentämistä, puurakentamisen lisäämistä, julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantamista, päästöttömän autoilun vaatiman infran kehittämistä, kävelyn ja pyöräilyn edistämistä ja julkisen liikenteen kehittämistä sekä etätyön edellytyksien parantamista.

Sopimusten piirissä voisi olla myös kuituverkon ja muiden yhteyksien rakentamista, muuta monipaikkaisuusinfraa, paikallistason energiantuotantoa ja uudenlaisia asumisen malleja.

Ilmastonmuutokseenkin pitää löytää oikeudenmukaiset ratkaisut. Pitää olla rohkeutta ajatella uudella tavalla, kannustavasti ja riittävän suuresti.

Kolumni on julkaistu Kalajokilaakso -lehdessä 11.8.2021