Maatalous on ilmastonmuutoksen ratkaisu01.09.2021
Viime viikkoina on jälleen alkanut kilpalaulanta maatalouden syyllistämisessä ilmastokeskustelussa. Silmiinpistävän outoa on, että juuri he syyllistävät maataloustuottajia ja metsäomistajia, jotka asiasta ymmärtävät käytännön tasolla hyvin vähän tai eivät lainkaan. Tuottajat ovat taloudellisesti ahtaalla ja työtä riittää ylikuormitukseen saakka. Siksi joidenkin poliitikkojen harjoittama syyllistäminen ja jopa nöyryyttäminen suomalaista tuottajaa kohtaan tuntuu pahalta. Puolustajia on ilmaantunut harvinaisen vähän, vaikka kaikki tietävät puhtaan ruuan olevan erittäin ammattitaitoisille suomalaisille viljelijöille kunnia-asia. Suomalaiset maitoyrittäjät ja liha-alan toimijat ovat olleet jo pitkään eturintamassa kehittämässä entistä ilmastoystävällisempiä tuotantoratkaisuja. Monet maitotilat pääsevät jo puoleen kasvihuonekaasujen kokonaispäästöistä verrattuna Keski-Euroopan maitotiloihin. Tulos on kova. Varsinkin, kun korvausjärjestelmää ilmastomyönteisen tuotantotavan muutokseen ei monestikaan ole olemassa. Joistakin ilmastoa auttavista keinoista tila saavuttaa myös taloudellista hyötyä kasvaneen satotason tai vähentyneiden kustannusten muodossa. Joka tapauksessa suomalaiset maatilat ovat tehneet jo kauan puheiden sijaan konkreettisia toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi Turvepellot ovat keskustelussa päästöjen suhteen lähes aina vaan ongelma. Silti niiden hiilidioksidipäästöjen tutkimiseen on ollut vain vähän kiinnostusta. Keskustan kansanedustajat ja ministerit ovat halunneet selvittää asiaa. Keskustan aloitteesta eduskunta on antanut ns. joululahjarahoista jo useana vuonna määrärahaa Ruukin uraauurtavaan tutkimukseen maaperäpäästöjen selvittämiseksi. Sitä kautta pystytään asiaa tarkastelemaan enemmän tosiasioiden kuin mututuntuman perusteella. Päästöjen suhteen myös laskentatavoissa on erikoisia elementtejä. Viljantuotannossa satoon ja olkiin sitoutunutta hiiltä ei oteta laskennassa mitenkään huomioon, koska sato menee eläinten rehuksi tai ruuantuotantoon. Se jää siis tuottajamaan taakaksi, vaikka maa veisi suurimman osan tuotannostaan ulkomaille. Muilla aloilla päästölaskenta kohdistuu kuluttajiin. Maatalouden osalta sekin on laitettu tuottajan syyksi. Keskustalla on vaihtoehto. Olemme esittäneet hiilipörssiä syyllistämisen, kieltojen ja maksujen lisäämisen sijaan. Mallissa yritykset ja kuluttajat, jotka tuottavat toiminnallaan paljon päästöjä voisivat ostaa päästöoikeuksia niiltä, jotka sitovat hiiltä. Näitä sitojia ovat pääasiassa maa- ja metsätalouden harjoittajat. Istuttamalla metsää ja hoitamalla niitä tehokkaasti tai tekemällä merkittäviä viljelytoimenpiteitä hiiltä sitoutuu metsiin, peltoon tai satoon. Maaseutu on ilmastonmuutoksen ratkaisija eikä syyllinen. Lisäksi jokainen meistä voi voivottelun sijasta vaikka istuttaa puun tai kaksi hiilensitojaksi. Kolumni on julkaistu Kalevassa 1.9.2021 |
17.03.2023 | Välitilinpäätöksen aika |
09.03.2023 | Talouskasvu lähtee yrityksistä |
24.02.2023 | Talous kuntoon - byrokratia kuriin |
27.01.2023 | Edunvalvontaa |
26.01.2023 | Veroasiaa vaalikentille |
18.01.2023 | Vaikuttamisen paikka |
09.01.2023 | Tieteellinen totuusko |
28.12.2022 | Sähköä ilmassa |
18.11.2022 | Näpit irti metsistä |
03.11.2022 | Elintärkeä energia |
Siirry arkistoon » |