Kansalaisten pärjääminen

Pidin lauantaina Keskustan puoluekokouksessa eduskuntaryhmän puheenjohtajan puheenvuoron. Väkeä oli kokoontunut Lappeenrantaan tuhansittain joka puolelta Suomea.

Puheessani nostin esille sen, millä keinoin Suomessa pärjätään tulevaisuudessa. Viime vuodet ovat olleet liian paljon jonninjoutavaa jankkaamista jonninjoutavista asioista. Vastakkainasettelua vastakkainasettelun vuoksi. Tämä tympii ihmisiä.

Maailman tyrskyt – korona, sota ja pakotteet - ovat palauttaneet politiikan oikeisiin asioihin. Olot ovat poikkeuksellisen vakavat. Nyt kyse on siitä, pärjäävätkö suomalaiset ja pärjääkö Suomi. Pysyvätkö kaikki alueet mukana.

Kun suomalaiset pärjäävät, Suomi pärjää. Ei se tämän monimutkaisempaa ole. Päätöksiä pitääkin nyt tehdä nimenomaan tästä lähtökohdasta. Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko esitti idean erityistalousalueista. Kannatan ajatusta lämpimästi.

Menestyäkseen tarvitsemme koko Suomen voimavarat, ideat ja ihmiset käyttöön. Näin pienellä maalla ei ole varaan alueiden vastakkainasetteluun. Tarvitsemme ajassa elävää aluepolitiikkaa. Erityistalousalueilla voisi olla mahdollista saada verotuksellisia tai muita huojennuksia, jotta siellä toimivien yritysten edellytykset investointeihin ja työllistämiseen vahvistuisivat. Alueella työskentelevät ja asuvat ihmiset voisivat saada erityisiä tukia, huojennuksia ja kannusteita. Myös päätösvaltaa voisi tuoda lähemmäs paikallisia ihmisiä.

Ratkaisuja tarvitaan myös elämisen kallistumiseen, jo tehtyjen päätösten kuten perusturvan korotusten jatkoksi. Pääpaino pitää olla niiden suomalaisten auttamisessa, jotka ovat kaikkein tiukimmilla. Veroratkaisuihinkin pitää olla valmius. Ruuan arvonlisäveron alentamistakin tulisi näissä oloissa harkita.

Huoltovarmuudesta ja omavaraisuudesta tulisi saada aikaan yhteinen näkemys pitkälle tulevaisuuteen. Siksi olen esittänyt ja esitän edelleen kansallista omavaraisuussopimusta, laajasti yhteiskunnan eri toimijoiden kesken. Omavaraisuussopimuksen tavoite olisi maamme ruoka- ja energiaomavaraisuuden vahvistaminen pitkälle tulevaisuuteen. Siis huolenpito suomalaisten perusasioista epävarmassa maailmassa poliittisista suhdanteista riippumatta.

Yhteistyökykyä ja valmiutta tehdä päätöksiä vatuloinnin sijaan suomalaisilla on myös oikeus meiltä päättäjiltä odottaa. Selviämme, kun laitamme asiat tärkeysjärjestykseen ja pidämme yhtä. 

Kolumni on julkaistu Kalajokilaakso -lehdessä 15.6.2022