Elintärkeä energia

Eduskunta käsitteli pari viikkoa sitten energia- ja ilmastosuunnitelmaa. Suunnitelman keskiössä on kestävä siirtymä ja irtautuminen venäläisestä fossiilisesta energiasta, jonka tuonti Suomeen on jo liki loppunut. Energiapolitiikan keskeisiä lähtökohtia ovat lisäksi energian toimitus- ja huoltovarmuus sekä energian käyttäjien ja talouskasvun kannalta olennainen energian kilpailukykyinen hinta. Aiheita, joista keskustelua on hyvä päättäjien käydä.

Onneksi Keskustan johdolla on rakennettu pitkäaikaista linjaa energiapolitiikassa paljon parjatusta risupaketista alkaen. On ollut viisautta lisätä uusiutuvan ja puhtaan energian osuutta ja huolehtia huolto- ja toimitusvarmuudesta lisäämällä kotimaista tuotantoa sekä rakentamalla siirtoyhteyksiä naapurimaihin. Linja on ollut oikea, koska energian toimitusvarmuus on moniin muihin maihin verrattuna Suomessa hyvällä tasolla.

Metsäbioenergian käyttö on mahdollistanut fossiilisista polttoaineista irtautumista. Kotimaasta on saatava lähivuosina aiempaa enemmän metsähaketta korvaamaan Venäjältä tuodun puun ja energian osuutta. Turve kotimaisena polttoaineena on merkityksellinen vieläkin huolto- ja toimitusvarmuuden turvaamiseksi. Turpeen osalta olisi viisautta poistaa se kymmeneksi vuodeksi päästökauppajärjestelmästä. Käyttö loppuu joka tapauksessa, kun nykyiset nostoalueet on kaluttu loppuun. Samalla saadaan järkevä ja ennen kaikkea hallittu kestävä siirtymä yhteiskuntaan, jossa turvetta ei enää energiana käytetä. Nyt turveviha lähinnä naurattaa, kun Euroopassa laajasti otetaan ruskohiilikaivoksia käyttöön ja hiilivoimaloista revitään kaikki irti. Joskus omaan jalkaan ei kannattaisi ampua, vaikka kuinka ideologia niin painostaa tekemään.

Uudet ydinvoimahankkeet ovat tervetulleita. Pyhäjoella on ainutlaatuinen alue valmiina, jossa on luvitukset rakentamista vaille valmiina. Kysyntä tuollaiselle alueelle on maailmalla kova. Vastaavia kaavoitettuja ja luvitettuja alueita ei muualta tahdo löytyä. Samalla pohjoinen ulottuvuus houkuttelee yrityksiä energian perässä investoimaan maakuntamme alueelle entistä enemmän.

Uusiutuvan energian kasvava tuotanto luo työtä ja toimeliaisuutta eri puolille maata, kunhan se tehdään riittävällä siirtymäajalla. Aiemmin yritysten sijaintia ohjasi riittävä työvoiman saanti ja logistinen sijainti. Näinä päivinä kuulee entistä enemmän puheita siitä, että varma ja riittävä energian saanti ohjaa entistä enemmän suuria energiaa tarvitsevia investointeja. Työvoimaa voi siirtää. Luotettavaa energiaa ei niinkään.

Kolumni on julkaistu Kalajokilaakso -lehdessä 2.11.2022