Talous kuntoon - byrokratia kuriin

Koronapandemian ja Venäjän hyökkäyssodan vuoksi maailman ja Suomen taloudessa vallitsee epävarmuus. Suomen taloutta haastaa erityisesti syntyvyyden alenemasta johtuva huoltosuhteen muutos. Vientivetoisena maana myös maailmanmarkkinoiden muutos aiheuttaa poikkeuksellista epävarmuutta. Iso markkina itänaapurissa on toistaiseksi poissa kauppakumppaneista.  

Edeltävä vaalikausi keskittyi normien purkamiseen. Kuluvan vaalikauden aikana on tilalle tullut uutta sääntelyä. Sääntelyn purkaminen pitäisi olla lainsäädäntötyössä aina ensisijaista. EU:n byrokratiakoneistosta uusia sääntelyesityksiä tulee liukuhihnalta. Valitettavan moni niistä vaikeuttaa niin kansalaisten kuin yritystenkin toimintaedellytyksiä kohtuuttomasti.

Yhteiskunnan sujuvuus ja yritysten innovatiivinen ja ketterä toiminta ei tarvitse liikasääntelyä, joka tukahduttaa ja turhauttaa. Julkisia menoja on karsittava, sillä yritysten ja keskituloisten suomalaisten veronkantokyky alkaa olla koetuksella. Heidän, jotka meidän hyvinvoinnin suurilta osin tällä hetkellä kustantavat.

Vaikka syntyvyys laskee ja ikäluokat pienenevät, on silti pidettävä erityistä huolta peruskoulusta.  Opettajien asemaa pitää vahvistaa ja heidän arvokasta työtään tukea. Hyvään peruskouluun liittyy myös oppilaiden oikeuksien ja velvollisuuksien tasapaino. Lapsia ja nuoria on tuettava ja esimerkiksi mielenterveysongelmissa on taattava saumaton, sujuva ja nopea hoitoketju.  Nyt kuuluu liian paljon viestejä, että koulumaailmassa aiheutunut mielenterveyden ongelma ehtii kehittyä erittäin vaikeaksi ennen kuin osaava hoito ehtii kärsivän nuoren apuun.

Myös siitä on pidettävä huolta, että yhä useampi löytää paikkansa yhteiskunnassa eikä syrjäydy. Tästä on kannettava vastuuta yli kaikkien hallintorajojen. Pitää pureutua syihin eikä hoitaa vain seurauksia. Pelkästään niiden hoitamiseen yhteiskuntamme varat eivät tule riittämään.

Suomen on kyettävä uudistumaan, sillä valtiontaloudessa on valtava sopeuttamisen tarve.Tämä tarkoittaa sitä, että tarvitaan sekä rakenteellisia uudistuksia että perusasioiden kuntoon laittamista. Tarkan euron politiikkaa pitää harjoittaa niin jokapäiväisten toimintojen tarkastelussa kuin myös suuremmissa kokonaisuuksissa. Myös investoinneissa on syytä pitää huoli siitä, että se, mitä tehdään, tehdään huolella, kestävästi ja kustannustehokkaasti. Niiden aikojen pitää olla ohi, että laitetaan tarjoukseen reilusti prosentteja päälle, jos maksajana on valtio tai kunta.  

Kolumni on julkaistu Kalajokilaakso -lehdessä 23.2.2023