Edunvalvontaa

27.01.2023

Olen kahdeksan vuotta seurannut alueemme kykyä ja taitoa ajaa meille tärkeitä asioita tuloksellisesti päätöksenteossa. Paljon on edelleen parannettavaa. Tärkeitä asioita ajaa valitettavan pieni joukko. Helsingissä näkyy turhan vähän maakuntamme edunvalvojia kansanedustajiemme kanssa asioita vauhdittamassa. Vaikka edunvalvontaorganisaatiomme, Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliitto, käynnisti joulukuussa yhteiset edunvalvontatapaamiset maakunnan kansanedustajien kanssa, vaikuttamisen saralla jokainen joutuu parantamaan. Muuten alueemme suurhankkeet jäävät haaveeksi. Varsinkin, jos rahoitusta niihin halutaan valtion budjetista.

Suomen kansasta enemmistö asuu Pori-Tampere-linjan eteläpuolella. Se on fakta, jonka pitäisi maakunnassamme herättää. Helsingistä ja Uudeltamaalta valitaan 60 kansanedustajaa. Oulun ja Lapin vaalipiiristä 24. On lisättävä ymmärrystä siitä, mitä tarkoittaa asuminen pitkien etäisyyksien alueilla. Minullekin on ihmetelty, miten asuinpaikkakunnallasi voi ylipäätään enää asua. Ylivieska on kuitenkin maakuntamme suurimpia kaupunkeja.

Suomessa ovat jo vuosia kilpailleet alueet ja maakunnat keskenään. Naapurikateus omassa maakunnassa ei asioita vauhdita. Eripura on myrkkyä hankkeiden etenemiselle. Helsingissä eri ministeriöissä on helppo torpata hankkeet, joista ei ole alueellista yhtenäisyyttä. Liian usein Oulun hankkeita lobataan urakalla ja maakunnalliset maakuntakeskuksen ulkopuoliset hankkeet jyrätään tylysti. Ei ihme, ettei Oulunkaan hankkeet Helsingin päässä etene. On aika keskittyä koko maakunnan edunvalvontaan ja niihin vahvuuksiin, joita eri alueilla on. Siten saamme mahdollisimman paljon aikaan ja hankkeita etenemään. Tämä säteilee varmasti koko maakunnan alueelle.

Vaikuttamisen osaaminen on siis maakuntamme kansanedustajille entistä arvokkaampi taito. Vaikuttaminen ei suinkaan ole pitkien puheiden pitoja, vaan kuuntelemisen ja vaikuttamisen taitoa oikeissa paikoissa. Sitä pitää tehdä kansanedustajien, kuntajohtajien ja virkamiesten, yritysjohtajia unohtamatta. Helsingissä pitää siis näkyä ja kuulua.

Maahamme on valittu uusi eduskunta kolmen kuukauden kuluttua. Nyt on kansalaisilla vaikuttamisen paikka. Jokainen ääni luo suuntaa maamme tulevalle kehitykselle ja linjauksille. Vain annetut äänet vaikuttavat. Uuninpankoilla ei linjoja pysty muuttamaan, vaikka moni kuvittelee äänestämättömyyden olevan vaikuttamista. Enemmistön kanta demokratiassa tulee aina voimaan, vaikka vain osa kävisi äänestämässä.

 Kolumni on julkaistu Kalajokilaakso -lehdessä 25.1.2023

17.03.2023Välitilinpäätöksen aika
09.03.2023Talouskasvu lähtee yrityksistä
24.02.2023Talous kuntoon - byrokratia kuriin
27.01.2023Edunvalvontaa
26.01.2023Veroasiaa vaalikentille
18.01.2023Vaikuttamisen paikka
09.01.2023Tieteellinen totuusko
28.12.2022Sähköä ilmassa
18.11.2022Näpit irti metsistä
03.11.2022Elintärkeä energia

Siirry arkistoon »