Rähinää raiteilla

Eduskunnassa käytiin kipakka välikysymyskeskustelu viime viikolla raideliikenteestä ja VR:n monopoliasemasta. Ruuti hyytyi keskustelussa alkumetreille, kun julkisuuteen tuli tieto innokkaimpien välikysymyspuuhaajien vaalituista. Hyvin oli ratapuolen ammattiyhdistykset sponsoroineet jo vaaleissa tulevan edunvalvonnan välikysymystä myöten.

Olen kohta kolmekymmentä vuotta kuunnellut kansalaisten palautetta siitä, ettei VR:n asiakaspalvelu ole missään muodossa järkevää. Siitä lähtien, kun pienempien asemien ohi junat alkoivat porhaltaa ottamatta asiakkaita kyytiin, kansa äänesti ratkaisua vastaan omalla autolla. Viimeisimmät uudistukset tuntuvat olevan myrkkyä entistä suuremmalle osalle kansasta. Moni onkin aiheellisesti kysynyt, miksi VR tekee edelleen matkustajaliikennettä, kun heidän juna ei malta ottaa enää moneltakaan asemalta maksavia asiakkaita kyytiin!

Tähän halutaan muutos. Hallitus avaa junien henkilöliikenteen kilpailulle viimeisenä monopolisoituna henkilöliikenteen muotona Suomessa. Uudistuksella tavoitellaan parempia palveluja suomalaisille, lisää matkustajia raiteille sekä liikenteen päästöjen vähentämistä. Kansalaispalautteen perusteella harva meistä voi oikeasti myöntää olevansa tyytyväinen tämän hetkiseen palvelun tasoon ja tarjolla oleviin reitteihin. Aikataulut eivät vastaa työmatkustajien tarpeisiin, hinnat eivät kilpaile yksityisautoilun tai lentoliikenteen kanssa ja palvelusta saadaan lukea kriittistä palautetta lähes viikoittain lehdistä.

Mitä sitten ollaan uudistamassa, kun uutisointi kaivaa mörötkin uuninpankon takaa? Uudistuksessa perustettavat uudet yhtiöt tulevat olemaan kokonaan valtionomisteisia. Mitään siis ei olla yksityistämässä tai myymässä ulkomaille. Uudistuksen jälkeen junaliikenne ei ole enää vain VR:n päätösten ja strategian varassa, vaan maakunnilla, kunnilla ja yrityksillä on mahdollisuus yksin tai yhdessä järjestää alueellista junaliikennettä. Kilpailutuksessa on tarkoituksena muodostaa erilaisia reittipaketteja, joihin kuuluu sekä kannattavia että kannattamattomia reittejä. Näin estetään paljon pelätty kermankuorinta.

Myös raiteiden huono kunto on puhututtanut. Maassamme on valtava määrä rataverkostoa, joilla junat kulkevat harvoin tai eivät enää lainkaan. Huonokuntoisia ratoja korjataan tällä vaalikaudella noin 320 miljoonalla eurolla korjausvelkaohjelman puitteissa. Rataverkollekin siis tehdään jotain. Toivottavasti tämä kantaa yli hallituskausien ja ratojamme kunnostetaan tulevinakin vuosina.

Junien aikataulutus on ongelma myös meidän alueellamme. Ylivieskasta ja lähialueilta on hankalaa käydä päiväseltään kokoustamassa pääkaupunkiseudulla. Elinkeinoelämä on esittänyt vahvan toiveensa aamujunan lähtemisestä Ylivieskasta Kokkolan sijaan. Tätä asiaa ollaan viemässä eteenpäin VR:n kanssa. Kaksoisraiteen valmistuttua ja uusien juna-aikataulujen myötä on syytä toivoa, että asia etenisi mahdollisimman pian ja Ylivieskasta pääsisi aamujunalla Helsinkiin. Olisi ainakin yksi askel paremman asiakaspalvelun suuntaan.