Tieverkosto vaatii muutoksia02.02.2017 Poliittiset päättäjät ja suurin osa tieverkostoa käyttävistä suomalaisista ovat sitä mieltä, että tieverkostomme on järkyttävän huonossa kunnossa ja keinoja asian korjaamiseen tarvitaan. Viime vaalikaudella parlamentaarinen työryhmä pohti liikenneverkon korjausvelkaa ja päätelmä oli, että asiasta tehdään tarkempi selvitys. Samaan päätyi nykyinen hallitus hallitusohjelmaa tehdessään, koska hallituspuolueiden mielestä koko Suomi ansaitsee kunnon tiet.Kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa liikenteen päästövähennystavoite on kunnianhimoinen. Liikenteen päästöistä on vähennettävä puolet vuoteen 2030 mennessä. Liikenteeseen tulee lähivuosina kohdistumaan valtavia muutostarpeita hallituspohjasta riippumatta. Liikenne- ja viestintäministeriön nyt keskeytetyssä selvityksessä on esitetty rohkeita vaihtoehtoja. Nykyinen polttoaine- ja päästöverotukseen perustuva malli ei toimi tulevaisuudessa autojen käyttövoiman muuttuessa fossiilisista vähäpäästöisimmiksi, vaan joudumme hakemaan uusia ratkaisuja. Seuraavaksi asiaa lähdetään todennäköisesti pohtimaan parlamentaarisella työryhmällä. Selvityksessä oli kriittisten kohtien lisäksi myös paljon hyvääkin tarjolla. Tieväylästön korjausvelka olisi selvityksen mukaan kuitattu 2030 mennessä. Verovähennyksiä olisi tehty, kun valtion budjetista olisi tieverkon kunnossapitomenot siirtyneet yhtiön hoidettaviksi. Yhtiö, jonka omistus oli selvityksen mukaan pilkottu Suomen valtiolle ja 18 maakunnalle, olisi voinut rahoittaa investointeja lainarahoituksella ja EU:n rahoituskanavista. Samaa mallia ovat monet kunnat käyttäneet siirtäessään osia toiminnastaan erillisiin yhtiöihin. Toki kunnatkin ovat saaneet yhtiönsä näin EU:n rahoitusjärjestelmiin sopiviksi. Liikenneverkkoyhtiö olisi rahoittanut toimintansa käyttömaksuilla. Esityksessä ne jäivät vielä turhan avoimiksi ja olisivat vaatineet tarkempaa keskustelua ja valmistelua. Viimeiset pari viikkoa alueemme kuntia kouluvierailujen merkeissä kiertäneenä, en voinut välttyä ajatukselta tieverkoston kunnostamistarpeesta. Tiestön korjausvelka on niin mittava, että sitä on vaikea paikata valtion budjetista. Kun valtion talousarviota tehdään, sosiaali- ja terveydenhuollon menot ovat tärkeimpiä. Koulutuksestakin on vaikea enää kiristää. Seuraava suuri leikkauskohde ovat liikenteen menot, joista on aina helpompi ottaa. Jääneet vähät rahat käytetään vilkkaimpiin väyliin. Laaja maaseutu puree hammasta, ajaa entistä huonokuntoisempia teitä vanhemmilla autoilla ja maksaa tulevaisuudessa entistä kovempaa verotusta ilmastosopimusten vaatimusten mukaisesti. Tiestön kunnon heikkenemisen pysäyttämiseksi muutoksia pitää tehdä. Olipa malli minkälainen tahansa, sen pitäisi myös toimia vuoden 2030 liikenteelle. Selvityksen kilometriseurantaa kavahdettiin, vaikka sillä olisi ollut voitu kerätä tien käyttömäärään perustuvaa korotettua tai alennettua tienkäyttömaksua. Jokaisen kännykästä paikkatiedot keräävät nyt jo Googlen kaltaiset jenkkiläiset jättifirmat puhtaasti liiketaloudellisesta halusta. Eikä kukaan kritisoi sitä seurantaa. |
