Populismia, vuotamista ja ajautumista
03.01.2020 Mennyt vuosi on ollut vaiherikas. Huhtikuun eduskuntavaaleihin mennessä oli ehtinyt tapahtua monenmoista, mutta vaalien jälkeen on vasta tapahtunutkin. Nopea, mutta sekavahallitusneuvotteluprosessi kertoi osaltaan, että tulevasta hallituskaudesta ei tule käänteitä puuttumaan. Niitä on saatu puolen vuoden aikana kokea.
Keskusta meni mukaan hallitusvastuuseen tarkkojen, itse asetettujen tavoitteiden toteuduttua. Halusimme ja saimme hallitusohjelmaan tärkeät, yhteiskunnan tulevaisuutta rakentavat elementit. Niihin sitoutuivat kaikki viisi hallituspuoluetta. Hallitusyhteistyöhön menosta kuultiin myös Keskustan kenttää. Viesti oli selkeä. Keskustalaiset halusivat olla rakentamassa turvallista, työllistävää ja tasa-arvoista Suomea, jossa heikommista pidetään huolta ja elämisen edellytykset on turvattu tasapuolisesti koko maassa.
Hallitusohjelmassa on paljon hyvää. On selvää, että viiden puolueen kompromissina jokainen puolue joutui hyväksymään muiden kynnyskysymyksiä. Puolueet sitoutuivat ohjelmaan ja ministerit sitoutuivat toteuttamaan tavoitteita. Vuosia sitten tämä olisikin riittänyt. Nykyään ei ole kuitenkaan mediaseksikästä keskittyä hoitamaan ihmisille turvallista ja parempaa tulevaisuutta. Nykyään pitää olla klikkausten vuoksi repiviä otsikoita, vastakkain asettelua ja kevyitä heittoja aiheesta kuin aiheesta. Tästä pinnallisuudesta puhutaan populismina. Populismin vastakohta on edelleen asioiden vastuullinen hoitaminen. Se on tässä ajassa poljettu suohon.
Nykyiset hallituspuolueet ovat gallupeissa menettäneet kannatuksensa. Aikamme pinnallisuutta kuvastaa myös gallupeiden suoltaminen. Ihmisiltä kysellään jatkuvasti puoluekannatuksiaan ja niitä uutisoidaan vaikuttamistoivossa kiivaasti. Demokratiassamme kuitenkin valta annetaan vaaleissa eikä gallupeissa. Vaaleissa saatua valtakirjaa on vallan saaneiden puolueiden käytettävä vastuullisesti seuraaviin vaaleihin saakka. Vaaleissa sitten tekemisen taso mitataan äänestyspäätöksillä. Meillä Suomessa toimii demokratia todella hyvin ja päättäjien toimintaan vaalien perusteella uskotaan. Tätä uskoa päättäjien toimintaan ei lisää tippaakaan eri puolueiden sisäisten keskustelujen vuodot mediaan omien tavoitteiden pönkittämiseksi. Samaa epämääräisyyttä kansalaisille kielii päättämättömyys. Jos valtakirja on vaaleissa annettu, sitä oletetaan silloin käytettävän ja päätettävän asioista. Päättämättömyyden tilassa aina joku päättää. Myös arkielämän kokemusten mukaan.
Hallitus esitteli ja eduskunta hyväksyi ensi vuoden budjetin. Se toteuttaa hyvin hallitusohjelmaa. Onneksi hallituksessa on ollut edes yksi yrittäjämyönteinen puolue. Saimme monia yrittäjyyden asioita eteenpäin investointien vauhdittamiseksi. Loppujen lopuksi työllisyystavoite on kiinni yrityksistä ja niiden kasvuhaluista. Yhtäkään työpaikkaa ei tule ilman ennakkoluulotonta ja asiaansa uskovaa yrittäjää. Toinen vahva panostus tuli maataloudelle. Maataloutta uhannut taloudellinen katastrofi puuttuneiden tukieurojen osalta onnistuttiin jo hallitusohjelmaneuvotteluissa estämään tiukoilla kirjauksilla. Maaseudulla on vielä ensi vuoden jälkeen elävää maataloutta.
Uusi vuosi on aina mennyttä parempi. Toivotan kaikille lukijoille parempaa alkanutta vuotta!
Kolumni on julkaistu Kalevan paikallislehdissä vuodenvaihteessa
|