Järjellistä suojelua

Hallitusohjelman keskeisenä tavoitteena kirjattu normien purkaminen etenee suunnitellusti. Hallituksen tavoitteena on päästä eroon turhista kansalaisten arkea hankaloittavista säädöksistä. Näistä joitakin mainittiin jo hallitusohjelmassa, kuten jätevesiasetuksen muuttaminen. Jätevesiasetuksen lieventäminen onkin edennyt hyvin ja tavoitteena on, että helpotukset tulisivat voimaan ensi vuoden alusta.

Jätevesiasetuksen uudistuksessa ehdotetaan lievennyksiä haja-asutuksen jätevesien käsittelyä koskevaan sääntelyyn. Kiinteistöjen jätevesijärjestelmä tulisi kunnostaa vasta tiettyjen suurempien rakennuslupaa vaativien remonttien yhteydessä. Poikkeuksena tähän on vesi- ja viemäriverkoston remontti, joka laukaisee aina asetuksen vaatimukset asunrakennuksessa sijainnista riippumatta. Vesistön läheisyydessä tai pohjavesialueella olevan kiinteistön jätevesijärjestelmän kunnostus olisi sidottu määräaikaan. Näiden tulee täyttää puhdistusvaatimus viimeistään 31.10.2019 mennessä. Näillä muutoksilla kevennetään ja järkeistetään huomattavasti aiempaa jätevesiasetusta. Tämän tulisi olla tavoitteena myös muussa ympäristöpolitiikassa. Ympäristönsuojelun ei pitäisi olla tiukkapipoisen ideologista ja kaiken estävää, vaan tervejärkistä suojelua tuleville sukupolville.

Kaivostoiminta on herättänyt paljon keskustelua kevään aikana. Hituran kaivoksen konkurssi ympäristöongelmineen aiheuttaa päänvaivaa ympäristöministeriötä myöten. Talvivaara-kokonaisuuden kustannuksissa joudutaan miettimään kannattaako toimintaa jatkaa vai ei. Ulkopuolisen rahoituksen hankkiminen hankaloitui hallinto-oikeuden päätöksen vuoksi, jossa ympäristöluvat muutettiin määräaikaisiksi. Tuo päätös tulee pahimmillaan lisäämään yhteiskunnan kustannuksia merkittävästi. Pitkän aikavälin edellytykset kaivostoiminnalle ovat olemassa, mikä tukisi myös alueen työllisyyttä ja kasvunäkymiä. Tämän hetkinen tarve lisärahoitukselle on noin 200 miljoonaa euroa. Kaivoksen alasajon kustannukset taas olisivat bruttomääräisesti arvioituna ainakin 300 miljoonaa euroa. Asia tulee eduskunnan käsiteltäväksi todennäköisesti jo kesän aikana. Tässäkin pitäisi kyetä katsomaan asiaa kokonaisuutena ilman ideologisia painotuksia.

Suomi on toiminut aktiivisesti luonnon puolesta kansainvälisesti sitoutumalla 170 maan joukossa Pariisin ilmastosopimukseen. Näin laaja yhtenäinen sitoutuminen ilmasto- ja ympäristötilanteen parantamiseen osoittaa yhteistä vastuuta maapallostamme. Tarvitaan järkitekoja, joilla turvaamme inhimilliset elinolosuhteet myös tuleville sukupolville. Tärkeää on, että eniten saastuttavat maat sitoutuvat sopimuksiin ensimmäisten joukossa. Näin teoilla on oikeasti merkitystä. Ei riitä, että Suomen tavoin jo nyt hyvin toimivat ja tiukkoihin ympäristöehtoihin sitoutuneet maat tiukentavat omaa politiikkaansa, jos pahimmat saastuttajat eivät muuta toimintatapojaan.