Silti Suomi nousee


Keskusta on luvannut laittaa Suomen kuntoon. Vaalikauden alussa tiedossa oli raskaita päätöksiä, jotta julkiset menot saataisiin pienemmiksi. Noista päätöksistä johtuen maamme talouden käänne on tapahtunut. Satavuotisjuhliaan viettävä Suomi on Euroopan kovimmassa nousussa ja työllisyys paranee koko maassa. Lokakuussa työttömiä oli yli 54 000 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.


Kun julkinen talous on kunnossa, kaikki on helpompi saada mukaan kasvuun. On tunnettu työläisten lausahdus, että köyhän paras turva on vahva julkinen talous. Tällä vahvuudella siihen voidaan jo alkaa panostaa. Perusturvaa on parannettava uudistaen sitä samalla kannustavaksi ja yksinkertaiseksi. Samalla on hyvä pitää mielessä, että työ on parasta sosiaaliturvaa. Työllisyyden parantaminen onkin hallituksen ykköstavoite.


Yhteiskunnan parempiosaisten solidaarisuusveron alarajan alentamista jatketaan ensi vuonna Keskustan vaatimuksesta. Ostovoiman ja työllisyyden varmistamiseksi tehdään 270 miljoonan tuloveronalennukset. Olemme jo aiemmin keventäneet pieni- ja keskituloisten ja eläkeläisten verotusta, mikä näkyy kasvussa.


Keskusta on pitänyt huolta, ettei tiukasta taloudesta huolimatta peruspalveluista tingitä. Eriarvoistumiskehitys on pysäytettävä, mikä edellyttää myös palveluiden uudistamista. Sote- ja maakuntauudistus on nyt saatava valmiiksi, jotta kaikkien suomalaisten tasa-arvoiset palvelut myös tulevaisuudessa pystytään turvaamaan.


Työllisyyden parantaminen vaatii toimia myös seuraavalla vaalikaudella. Tavoitteena on oltava, että vähintään 100 000 työtä vailla olevaa ihmistä saa töitä seuraavien vuosien aikana. Työmarkkinoita on kyettävä uudistamaan. Se vaatii poteroihin kaivautumisen sijaan ennakkoluulotonta ja kauaskatseista yhteistyötä.


Hallitus on toteuttanut monia suuria uudistuksia, kuten liikenneuudistuksen ja valtavan määrän turhan byrokratian purkamista. Uudistuksia pitää kuitenkin vielä jatkaa ja turhia normeja purkaa. Riittävä väylärahoitus pitää turvata tulevaisuudessa ja se tulee vaatimaan rahoituksen uudistamista. Väylien kunto on taloutemme perusta, joten niistä on pidettävä huolta. Ensi vuonna väyliä korjataan ennätysmäärä erillisten korjausvelkahankkeiden kautta. Perusväylänpitoon lisätään ensi vuoden budjetissa 1,4 miljardia euroa. Kunnostuksen ohella rahoitusta pitää löytyä myös kesä- ja talvikunnossapidon parantamiseen. Ihmisten sietokyky huonoon tienpitoon alkaa olla täynnä ja toimia tarvitaan.

Jouluna rauhoitutaan kuitenkin jopa politiikassa. Toivotankin kaikille rauhallista joulunaikaa ja tekemisen iloa vuodelle 2018!