Juhlan aika, Suomi100

Kuluneet viikot ovat olleet vilkkaan juhlimisen aikaa. Kansalaiset ovat juhlistaneet satavuotiasta Suomea monissa tilaisuuksissa, tapahtumissa, niin suurissa kuin pienissä. Satavuotias Suomi ansaitsee juhlansa. Olemme päässeet pitkälle yhtenäisenä, samaan suuntaan katsovana hyvinvoivana valtiona. Suomesta tuli itsenäinen 6. joulukuuta 1917. Valtio syntyi suomalaisten omasta tahdosta ja pitkän yhteisen työn tuloksena. Monista vaikeista ajoista huolimatta olemme rakentaneet maatamme yhdessä ja päättäneet asioista yhdessä.

Keskustalla, aiemmalta nimeltään maalaisliitolla, oli iso rooli itsenäisyyden synnyssä. Santeri Alkio lausui seuraavan ehdotuksen eduskunnalle 15.11.1917: ”Koska sitä valtionhoitajakuntaa, jolle eduskunta on päättänyt antaa Suomen korkeimman hallitusvallan käytön, ei vielä ole voitu valita, päättää eduskunta toistaiseksi itse käyttää sitä valtaa, joka voimassa olleitten säännösten mukaan on kuulunut keisarille ja suuriruhtinaalle.” Tämä ehdotus voitti eduskunnan äänestyksen ja katkaisi virallisen valtioyhteyden Venäjään. Siitä käynnistyi itsenäisyyden tie Suomessa.

Ensimmäiset vaikeudet itsenäisessä Suomessa ilmenivät heti kansalaissodan syttyessä. Näitä syviä haavoja olemme paikanneet viimeiset sata vuotta. Merkittävänä tekijänä kansakunnan yhtenäisyyden tiellä oli Kyösti Kallion lausumat kuuluisat sovintosanat toukokuussa vain muutama viikko sodan loppumisen jälkeen Nivalan kirkossa: ”Meidän on luotava sellainen Suomi, jossa ei ole punaisia ja valkoisia, vaan ainoastaan isänmaataan rakastavia suomalaisia. Suomen tasavallan kansalaisia, jotka kaikki tuntevat olevansa yhteiskunnan jäseniä ja viihtyvät täällä.” Talvisodassa Suomi oli jo yhtenäisempi kuin koskaan.

Nämä sanat ovat edelleen ajankohtaiset. Tässä hetkessä, meidän yhteisessä Suomessamme, kaikkien tulee tuntea olevansa yhteiskunnan jäseniä ja viihtyä täällä. Meitä on moneen junaan, kaikki hieman erilaisia, mutta kaikki tämän yhteiskunnan jäseniä ja yhdessä tulevaisuuttamme rakentamassa. Itsenäisen valtion tunnistaa yhteisestä kielestä, kulttuurisista, kansallisista tunnuksista ja yhteenkuuluvuuden tunteesta.

Suomi on sadassa vuodessa harpponut kehityksessä pitkillä askelilla. Olemme jo yksi maailman vakaimmista ja turvallisimmista maista, maailman toiseksi paras sosiaalisessa kehityksessä, maailman kolmanneksi tasa-arvoisin, maailman vapain ja meillä on paras hallinto ja peruskoulutus maailmassa. Ansaitusti voimme olla ylpeitä. Näistä arvostettavista ominaisuuksista Suomi tunnetaan myös ulkomailla ja saamme usein niistä positiivista palautetta. Jatkuva kehitys takaa hyvinvoinnin myös tulevaisuudessa. Tavoitteena on olla maailman paras maa, paras maa suomalaisille elää ja rakentaa tulevaisuuttaan. Myös seuraavat sata vuotta.

Itsenäisyyden juhlavuoden teemana on ollut Yhdessä. Tämä on näkynyt tekemisessä ja juhlistamisessa. Samalla teemalla meidän on hyvä jatkaa eteenpäin, seuraavalle sadalle vuodelle. Kaikki mukana pitäen. Rauhallista joulun odotusta ja onnea uudelle vuodelle!