Kotiseutupolitiikka kunniaan

Päivän kuumimpana aiheena on EU-politiikka. Nyt puuhataan koko Euroopan yhteistä sosiaaliturvaa ja komissio haluaa päättää Suomen metsistä. Jossakin menee se raja, jolloin pienenkin on sanottava jyrkästi ei. Meidän täytyy nyt olla valmiita koviinkin toimiin, jotta komissio ymmärtää meidän suomalaisten hädän omista metsistämme.

Energian hinnannousut myös hirvittävät tavallista ihmistä. Autoa tankatessa yhä useampi ihminen on kauhuissaan. Yhä useampi miettii, onko minulla varaa lähteä asioille. Liikkumisesta ja asumisesta on tulossa liian kallista tavallisille ihmisille.

Sähköautoilun pelastukseen vannotaan. Silti menee vielä vuosikymmeniä autokannan täysin sähköistymiseen. Tarvitsemme muita keinoja fossiilisten polttoaineiden luopumisen edistämiseksi ja niihin ratkaisuihin tulee panostaa.

Sähköautot eivät maksa polttoaineessaan veroa. Polttomoottoriautot kustantavat ison osan yhteiskunnan menoista veroina. Ja se verotaakkaa kasvaa jatkuvasti.

Autoilun hintaa tulisikin laskea. Jotta myös pienituloiset ja maaseudulla asuvat pystyvät liikkumaan. Politiikan pitää olla sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaista. Polttoaineisiin perustuvan verotuksen sijaan pitää luoda uusi liikkumisen veromalli. Ratkaisu, jossa kaikki autoilijat ovat verotaakkaa kantamassa ajoitpa sitten bensalla tai sähköllä.

Energian hinnan nousu kirpaisee myös maataloutta. Lannoitteiden hinnat nousevat maakaasun hinnan noustessa. Työkoneiden käyttö on entistä kalliimpaa. Maatalous on jälleen syvenevässä ahdingossa. Silti enemmän keskitytään ihmisten ruokalautasten kyttäämiseen, kun pitäisi saada markkinat toimimaan oikeudenmukaisesti. Koko elintarvikealan pitää kantaa tästä vastuu. Yksinkertaisesti: maatalous tarvitsee markkinoilta lisää euroja.

On selvää, että maakuntien tulevaisuuden elinvoiman ratkaisevat myös tasa-arvoiset lähi- ja peruspalvelut sekä koulutusmahdollisuudet. Tahtona pitää kaikilla olla, että joka kunnassa on vähintään yksi sote-asema. Tavoitteenamme on, että koulutusta täytyy olla myös tulevaisuudessa saatavilla koko Suomessa, myös korkeakoulutusta.

Tiede- ja kulttuuriministeri on hajauttamisessa oikealla asialla. Koulutuksen hajauttamisella on myös muita myönteisiä vaikutuksia. Yhä useampi voi jäädä halutessaan kotiseudulleen eikä tarvitse lähteä hakemaan koulutusta kauempaa. Tällä on myönteisiä vaikutuksia varmasti myös perhepolitiikkaan. Kiinnostavan koulutuspaikan tai työpaikan vuoksi maakuntiin saadaan uutta positiivista muuttovirtaa ja maakunnan yrityksiin osaavia tekijöitä.

Aluevaaleissa suomalaiset päättävät, minkälaisia maakuntia olemme rakentamassa. Niistä päättävät juuri ne valitut aluevaltuutetut, jotka vaaleissa tulevat valituksi. Uuninpankolle ei ole varaa jäädä siis köllimään, sillä ensimmäiset aluekehittämisratkaisut tehdään jo aluevaaleissa valittujen valtuutettujen toimesta. Keskittämiselle pitää yksinkertaisesti laittaa nyt stoppi.

Kolumni on julkaistu 24.11.2021 Seutumajakka -lehdessä