Maatalous ja yrityselämä budjetissa

Tällä viikolla eduskunnassa on käsitelty vuoden 2022 valtion talousarviota. Pelin henkeen kuuluu, että hallitus puolustaa omaa esitystään ja oppositio hakee huonoja puolia budjetista. Tosiasiassa talousarvio tulee kuitenkin voimaan lähes täsmälleen eduskunnalle esitetyssä muodossa.

Ensi vuonna valtio tekee siis alijäämää lisää 6,9 miljardia euroa. Se on valtavan paljon ja aiheuttanut aiheellisesti myös huolestuneita huomioita. Verotulojen ennustetaan kuitenkin kasvavan 3,7 miljardia euroa. Velka ei siis ole ongelma, jos talous kasvaa ja ihmisillä on töitä. Yhden prosentin työllisyysasteen nouseminen tarkoittaa miljardin euron lisätuloa valtiolle. Siksi eduskunnassa puhutaan paljon työllisyysasteen nostosta talouden pelastajana. Työllisyysaste kuvaa sitä, moniko työikäinen on töissä. Nyt tuo lukema on 73 % eli 27 % työikäisistä on edelleen työelämän ulkopuolella. Se on liian paljon!

Budjetissa on huomioitu maataloutta ja yrityksiä. Maatalouden energiaverojen palautus oli hallituksen neuvotteluissa kiihkeimpiä leikkauslistoilla olevia asioita. Onneksi saimme puolustettua maataloudelle tärkeän 48 miljoonan euron veronpalautuksen.  Tuon palautuksen poisto olisi ollut noin 10 % leikkaus maatalouden nettotuloon, joka toteutuessaan olisi ollut maataloudelle leikkaus. Onneksi voimamme sen säilyttämiseen tällä kertaa riitti.

Maatalouden luopumistuen ansiotuloraja poistetaan pysyvästi. Tällä helpotetaan työvoimapulasta kärsiviä aloja. Maatalouden luopumistuelle jääneet voivat halutessaan työllistyä, jos kunto ja vireys sen mahdollistavat. Lainsäädäntö ei ole siihen enää esteenä.

Maatalouteen ja yritystoimintaan hankittuihin koneiden ja laitteiden kaksinkertaista poisto-oikeutta jatketaan. Tällä nopeutetaan investointia niille, joilla on innokkuutta investoida tulevaisuuteen. Myös biokaasun lisäämiseen tähtääviä toimenpiteitä on tehty. Hallitus on linjannut biokaasun energiatuotannon kasvattamista 0,7 terawattitunnista 4,0 terawattituntiin. Ehkä biokaasun laajempi hajautettu energiatuotantopotentiaali lähtisi vihdoin kasvuun.

Kotitalousvähennystä korotetaan, jolloin pienyrittäjien työllistymistä parannetaan. Eläkeläisten korotettua työtulovähennystä  porrastettuna jatketaan, jolla tavoitellaan työurien pidentymistä. Polttoaineveroja ei puheista huolimatta koroteta. 

Metsärahastojen mahdollisuutta hyödyntää metsävähennystä rajoitetaan aiheellisesti vuoden alusta lähtien. Monet rahastot ovat hyödyntäneet lainsäädännössä yhteismetsien osalta ollutta porsaanreikää, jota nyt koetetaan tilkitä. Jatkossa yhteismetsästä pitää olla vähintään puolet luonnollisten henkilöiden omistuksessa eikä tuo omistus saa perustua rahastosijoituksiin. Tällä koetetaan pitää metsät paremmin yksityisten tai edes suomalaisten omistuksessa.

Ensi vuoden talousarviossa on siis paljon hyvää. Paljon siitä kuitenkin jälleen puuttuu. Tuleviin vuosiin jää siis työsarkaa niin eduskunnalle kuin hallituksellekin.

Kolumni on julkaistu 29.9.2021 Seutumajakka -lehdessä