Tieteellinen totuusko

09.01.2023

Tämän ajan päätöksentekoa värittää usein tieteellisen koulukunnan kisailu. On varsin surullista, että ennen niin arvostetusta tieteellisestä tutkimuksesta ja tutkijoiden asiantuntijuudesta on tullut median lööppikamaa. Ideologia värittää monia tutkijoita riippumatonta tutkimista enemmän ja tuloksista saadaan juuri toivotun kaltaisia. Useat tutkijat ovat myös innolla näitä omia löydöksiään kilpaa julkisuudessa esittelemässä ja puolustelemassa. Tieteellinen tutkimus on alkanut kärsimään sellaisen inflaation, että aika moni kansalainen naureskelee entistä avoimemmin kaiken maailman dosenteille.

Tieteellinen tutkimus ei saisi silti olla vitsi. Suomen kaltaisen pienen maan etu on ollut kovassa vientikilpailussa korkea koulutus ja osaava kansa. Sillä yrityksemme ovat saaneet loistavia vientituotteita, josta koko kansakunta on kasvaneen hyvinvoinnin myötä saanut nauttia. Siitä pitäisi tulevaisuudessakin pitää kiinni ja panostaa vähintään nykyisen verran korkeaan koulutukseen sekä tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Jos tieteellinen tutkimus valjastetaan vain suppean ideologisen päämäärän työkaluksi, tuhoaa se koko yhteiskunnasta merkittävän tulevaisuuden kasvumahdollisuuden. Tiedemaailman olisi jo kansalaisten kasvavaan tieteen hylkäämiseen herätä. Ainakin omana yliopistoaikana professorit pitivät puolueettoman tutkimuksen ja tieteen uskottavuutta erittäin tärkeänä, josta ei pitänyt tinkiä.

Huolestuttava suuntaus on lisätä erilaisia paneeleja, jossa saman ajatusmaailman omaavat tutkijat toimivat niin sanottuina asiantuntijoina päätöksentekijöille. Näiden raatien ongelma on kapea yhteiskunnallinen katsontakanta. Jos ilmastopaneeli katselee maailmaa vain ilmastonmuutoksen silmin ilman minkäänlaista kritiikkiä, niin missä se asiantuntemus tuossa kokonaisuudessa on?  Yhteiskunta harvoin toimii yksinkertaisesti, vaan on erittäin monimutkainen kokonaisuus, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kun puhutaan pelkästä ilmastonäkökulmasta, pitäisi samalla puhua metsätaloudesta, maataloudesta, yritystoiminnasta, kaupungistumisesta ja liikenteestä. Nyt ilmastonmuutos on julkisessa keskustelussa keskittynyt vain metsien käytön rajoittamiseen. Ilmastopaneeli kuitenkin unohtaa, että suojellut vanhat metsät pitäisi heidän suosituksesta hakata välittömästi. Nehän aiheuttavat ilmastonmuutosta lahotessaan, mutta suojelevat toki luonnon monimuotoisuutta. Sitä monimuotoisuutta puolustaa taas luontopaneeli. Että silleen.

On harmi, että veronmaksajien rahoilla näitä raateja rahoitetaan. Se ei palvele yhteiskunnan etua, jos keskitytään vain miettimään suojelua, kun pitäisi miettiä toimivan yhteiskunnan kokonaisuutta. Noihin asiantuntijaelimiin varatut rahat olisivat enemmän hyödyksi yhteiskunnallemme, jos ne kohdistettaisiin suoraan tutkimustoimintaan;  miten Suomi pienenä vientimaana kykenee kehittämään toimintaansa, ettei ilmastonmuutos aiheuta meille yhteiskuntana ylitsepääsemättömiä ongelmia. Fanaattinen kaiken suojelu ja elinkeinotoimintojen kieltäminen ei sitä ole. Hyvinvointi tulee kasvusta ja yritystoiminnan edellytysten turvaamisesta. Siihen on aika vähän veronmaksajien rahoilla asiantuntijaraateja perustettu. Nyt olisi jo siihenkin järkevämpää panostaa.

Tämä aika kaipaa keskustelua erilaisten tutkijoiden näkökulmista. Myös asiantuntijaraateihin pitää voida suhtautua kriittisesti. Erilaisten näkökulmien yhteensovittamisesta löytyy varmimmin se linja, jota meidän kansakuntana kannattaisi tavoitella.

Kolumni on julkastu Kaleva Median paikallislehdissä viikolla 1

17.03.2023Välitilinpäätöksen aika
09.03.2023Talouskasvu lähtee yrityksistä
24.02.2023Talous kuntoon - byrokratia kuriin
27.01.2023Edunvalvontaa
26.01.2023Veroasiaa vaalikentille
18.01.2023Vaikuttamisen paikka
09.01.2023Tieteellinen totuusko
28.12.2022Sähköä ilmassa
18.11.2022Näpit irti metsistä
03.11.2022Elintärkeä energia

Siirry arkistoon »