Vain koko maakunta

Kuluneella vaalikaudella on tapahtunut enemmän kuin monissa aiemmissa kausissa yhteensä. Suuret muutokset ja uudistukset aiheuttavat välillä ymmärrettävästi pelkoa. Kautta vuosisatojen ihmiskunnan kehitys on kuitenkin perustunut muutoksiin ja kykyyn uudistua. Vaikka paljon vaalikaudessa on uudistettu, jää paljon uudistuksia myös tulevalle hallitukselle, ketä siellä istuukaan.

Paljon on ihmisten parissa kiitosta saanut normien purkaminen. Me suomalaiset olemme pikkutarkkoja ja noudatamme sääntöjä liiankin säntillisesti moniin muihin verrattuna. Suurin osa helposti purettavista normeista on purettu ja jatkossa suurimmat norminpurut vaativat isompaa lainsäädännön uudistamista. Lakien uudistamisen yhteydessä yleensä tehdään muutoksia ja kevennetään samalla valvonnan seurantaa ja normeja. Tässäkin uudistuksessa pitää luottaa, että uusi lainsäädäntö on kansalaisten kannalta parempi kuin normitettu vanha lainsäädäntö.

Vaalikauden suurimpana uudistuksena on ollut maakuntauudistus yhdessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän uudistamisen kanssa. Valmista siitäkään isosta uudistuksesta ei kerralla tule, vaan uudistamista ja uuden mallin kehitystä pitää jatkaa tulevaisuudessakin. Maakuntauudistuksen hienona tavoitteena oli siirtää päätösvaltaa maakuntiin ja maakuntakeskuksiin. Enpä olisi uskonut sitä vallan siirron vastustuksen määrää ministeriöissä, jos siitä olisi joku etukäteen varoitellut.

Kun valtaa siirretään maakuntiin, sen pitää olla aitoa vallan siirtoa. Silloin päätökset tehdään aidosti maakunnassa ja maakunnan omien erityispiirteiden mukaisesti. Jollakin päivystysasetuksella pelkästään tällainen alueen ihmisten tahto ja osaaminen jyrätään täydellisesti. Maakunnan etu tuskin on, että synnytetään ambulansseissa. Maakunnallisella päätöksellä laaja maakunta osaa itse päättää palveluverkostonsa tarpeet ja kattavuuden. Sitä yksikään virkamies Helsingissä ei osaa paremmin kuin maakunnan asukkaat. Erilaisuus pitää tunnistaa ja tunnustaa sekä antaa mahdollisuus maakuntien kehittyä omien vahvuuksien mukaisesti.

Tulevalla vaalikaudella alueellisuutta ja maakunnan päätöksentekomahdollisuuksia pitää lisätä entisestään. Tuossa tavoitteessa pitää olla kaikilla yhteinen tahto, jotta siihen myös päästään. Vahva maakunta tarvitsee myös koko maakuntaa. Oulussakin on hyvä muistaa, että ilman laajaa väkirikasta Pohjois-Pohjanmaata Oululle käy nopeasti Kokkolan tavoin. Millainen maakunta on maakunta, jos kaikki asukkaat asuvat yhdessä kaupungissa ilman vahvoja ympärysalueita.

Kolumni julkaistu Kalevassa 2.1.2019