Mikroyrittäjyyden arvonnousu

Vierailimme viime viikolla tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kososen kanssa Ylivieskan Centrian yksikön lisäksi Nivalassa Kerttu Saalasti -instituutissa. Ministerivierailut ovat tärkeitä erityisesti tietojen vaihtamisen kannalta, mutta myös asian esittelyn vuoksi ja alueen tunnettavuuden lisäämiseksi. Vaikka sähköpostit ja muut sähköiset vempaimet ovatkin nopeita ja monessa asiassa hyödyllisiä, niin paikan päällä kuultua ja nähtyä ne eivät korvaa.

Vierailulla kuultiin yksi erinomaisen hyvä uutinen. Instituutti on saamassa valtakunnallisen tehtävän tutkia mikroyrittäjyyttä. Mikroyrittäjät ovat joko yksinyrittäjiä tai sellaisia, joiden palveluksessa on alle kymmenen työntekijää. Suomalaisista yrityksistä yli 90 prosenttia on mikroyrityksiä. Sillä, miten näillä yrityksillä menee, on suuri merkitys alueen ja koko kansantalouden kannalta. Uusi työpaikka syntyy pääosin mikroyrityksiin.

Mikroyrittäjyyden tutkimusuutinen on merkittävä asia Kalajokilaaksolle. On tärkeää, että maakunnassa toimii yliopisto, joka tekee alueen elinvoimaa edistävää tutkimusta. Tässä tapauksessa siitä on hyötyä koko maamme yrittäjyydelle paikallisuuden lisäksi.

Nivalassa tuota mikroyrittäjyyttä on pyritty tekemään tunnetuksi. On tutkittu tosiasia, että mikroyrittäjiä on lähes kaikilla toimialoilla. Tutkittua on myös se, että mikroyrittäjien kasvu ei perustu pelkästään työntekijöiden lisäämiseen, vaan älykkääseen verkostoitumiseen toisten mikroyrittäjien kanssa. Tällaisesta ketjusta kehkeytyy nopeasti hyvinkin paljon ihmisiä työllistävä, jopa vientiin tähtäävä kokonaisuus liiketoiminnan kasvun myötä.

Tutkimuksen lisäksi tarvitaan hyvää yritys- ja koulutusyhteistyötä. Monessa tapauksessa pienikin täydennys- tai täsmäkoulutus hyödyttää yrityksen kasvua tai kannattavuutta.

Vaikka isojakin yrityksiä tarvitaan, niin katse pitää nyt entistä enemmän kohdistaa mikroyrittäjien suuntaan. Sieltä löytyy se potentiaali, jonka avulla kunnat ja alueet ponnistavat. Liian usein pienten, jo olemassa olevien, yritysten merkitys joko unohtuu tai sitä vähätellään. Meillä pitää olla keinovalikoimaa ja rohkeutta tukea eri vaiheissa olevaa yritystoimintaa. Yksi keino voisi olla budjettiin selkeästi kirjattu oma momentti mikroyrittäjyyden tukemiseksi.

Iso kansainvälinen pääomasijoittaja laittaa omistamansa yrityksen Suomesta kiinni herkästi viimeistään silloin, kun lama maailmantaloudessa uhkaa. Mikroyrittäjä sitä ei tee.

Kolumni on julkaistu Kalajaskassa 11.3.2020