Ylivieska on seutukaupunkien eliittiä

14.04.2021

Seutukaupungit ovat nostaneet näkyvästi profiiliaan julkisessa keskustelussa. Viime perjantaina kansanedustaja Hanna Kosonen luovutti seutukaupunkiselvityksensä ministeri Annika Saarikolle. Muutama viikko aiemmin kansanedustaja Arto Satonen julkisti oman kirjan Suomen seutukaupungeista. Molemmissa Ylivieskan poikkeuksellinen kehitys ja vetovoima on laitettu positiivisesti merkille.

Seutukaupunki kuulostaa haukotuttavan hallinnolliselta termiltä. Sisältö on kuitenkin rautaa. Ylivieskalaisena ja seutukaupunkilaisena minua ilahdutti suuresti viime perjantaina luovutettu selvitys. Siinä todetaan, että osaamiseen panostaminen on avainasemassa menestykseen. Koulutus ja osaaminen lisäävät seutukaupunkien elinvoimaa ja elinkeinojen uudistumista.

Olen asiasta täsmälleen samaa mieltä. Yritysten osaamisen tarve on koko ajan kasvussa. Siksi tarvitaan yhteistyötä niin koulutusjärjestelmien osalta kuin myös erityisesti elinkeinoelämän kanssa. Yhdistämällä molempien tahojen ideat, havainnot, osaaminen ja luovuus syntyy myös tulosta. Tämä tulee heijastelemaan elinvoimaa myös lähiympäristöön.

Monissa seutukaupungeissa, niin Ylivieskassakin, on ketterä ja joustava kuntahallinto sekä halua toimia korkeakoulujen kanssa. Korkeakoulutus onkin yksi tärkeä keino edistää kehittymistä. Varsinkin nykyaika on opettanut, että koulutus voi olla paikkariippumatonta. Kyllä se oppi tarttuu istuskellessa kylätalon kokoontumistilassa. Jopa paremmin kuin isossa auditoriossa.

Paljon on jo hyvää tehty, mutta aina on parannettavaa. Yksi malli voisi olla strategiset kumppanuussopimukset ja toimintamallit. Niiden avulla seutukaupunkien, korkeakoulujen, alueen yritysten ja muiden työnantajien tarpeet, tavoitteet ja sitoutuminen tulisi ruodittua.

Ylivieskan talousalueella on korkeakoulun merkitys ymmärretty jo vuosia. Alueen elinkeinoelämän ja Centrian tutkimus- ja kehitystoiminta Ylivieskassa on ollut maamme parasta vuosikausia. Korkeakoulutuksen ja elinkeinoelämän hyvä ja saumaton yhteistyö näkyy merkittävänä elinkeinoelämän ja yritysten virkeytenä.

Ei ole sattumaa, että Hanna Kosonen on vahvasti tehnyt selvitystä seutukaupungeista. Seutukaupunkilaisena hän on nähnyt niiden merkityksen omalla alueellaan. Ministeriaikana hän kävi Ylivieskassa Centrian puulabraan tutustumassa. Samalla ministeri sai kuulla paikallisesta kehitystyöstä rakentamisen laadun parantamiseksi.

Esitys oli vaikuttava ja ministeriaikoinaan Kosonen palasi tähän paikalliseen loistotyöhön monta kertaa. Seutukaupungeissa näitäkin ihmeitä tehdään.

Kolumni on julkaistu Kalajokilaakso -lehdessä 14.4.2021

21.04.2021Turpeeseen meni
14.04.2021Ylivieska on seutukaupunkien eliittiä
29.03.2021Elämänmakuinen vanhuus
17.03.2021Autoilu ja liikkumisen vapaus
16.03.2021Keskustan Kalmari, Kärnä, Savola ja Pylväs: Suomi tarvitsee arkijärkeä ja kestävää elvytystä
03.03.2021Lomituksen on toimittava myös poikkeusoloissa
03.03.2021Ihmisten aluepolitiikkaa Suomeen
24.02.2021Kohti väljempää Suomea
31.01.2021Energiapolitiikan ihmeellisyydet
13.01.2021Rakentaen vai repien

Siirry arkistoon »