Demokratia vaatii tekijänsä

Eduskuntaryhmän puheenjohtajana minulla on parin viikon kokemus. Kansanedustajana kokemusta on kertynyt jo kuusi vuotta. Kuntapäättäjänä Ylivieskassa olen ollut 20 vuotta. Tuohon aikaan on sisältynyt paljon tavallisen ihmisen arkea koskettavia päätöksiä, ratkaisuja, neuvotteluja ja valtavasti onnistumisia. Myös hankalia hetkiä, vaikeita päätöksiä ja riittämättömyyden tunnetta. Elämästä tuttua tunteiden kirjoa. Kuntapolitiikka on kansanvaltaa aidoimmillaan.

Kuntapäättäjän tehtävä on hoitaa oman kotikuntansa asioita. Sitä, että meillä kaikilla arki olisi sujuvampaa ja oma yhteisö elinvoimainen. Sitä, että veroeurot käytetään oikeisiin asioihin. Valtuustosaleissa ei päätetä valtakunnan politiikasta eikä tehdä maakunnallisia päätöksiä. Kuntavaalit ovat paikallisvaalit. Eivät hallitusvaalit tai kansanäänestys EU:sta. 

Valtuustoissa, lautakunnissa ja valiokunnissa päätetään tavallisen ihmisten, sinun ja minun arkisista asioista. Kouluista ja päiväkodeista, teistä ja vesihuollosta kuten myös yhdistysten avustuksista ja urheilukentän korjaamisen määrärahoista.

Kunta ja kaupunki pitää sisällään erilaisia elämäntilanteita. Niihin kietoutuvat palvelut sekä monipuolinen yritys- ja harrastustoiminta. Näin syntyy hyvä ja ainutlaatuinen, ihmisen ja hänen läheistensä kokoinen elämä. Kuntapäättäjien tulee omalta osaltaan pitää huolta siitä, että tuo elämä olisi mahdollisimman hyvää. Nyt hyviä ja asioihin perehtyviä kuntapäättäjiä pääsee valitsemaan. Joku äänestää tuttua, toinen hakee ehdokkaan vaalikoneen avulla. Jollekin puolue ja sen vaaliohjelma ratkaisee. Jokaisella on yksi, yhtä painava ääni. Moni pohtii edelleen, kenelle antaa äänensä. Sunnuntaina se on viimeistään ratkaistava.

Kunnan menestyksen yksi kulmakivi ovat yhteistyökykyiset luottamushenkilöt. Keskinäinen riitely, eripuran kylväminen ja populismi eivät vie kuntaa eteenpäin. Olemassa oleva on helppo rikkoa, mutta rakentaminen riitelyllä harvoin onnistuu. Tunkkainen ja toisia halveksuva ote tappaa ideat, vie innokkaat ihmiset muualle. Tästäkin on tehty tutkimus vastikään ja todeksi todettu. Kehittyvä kunta ei kestä riiteleviä luottamushenkilöitä.

Olen itsekin kiertänyt eri puolilla maakuntaa vauhdittamassa vaalityötä. Innostamassa ja kannustamassa, kuuntelemassa ja kertomassa. On ollut ilo seurata innokkaita ehdokkaita ja tukijoukkoja Heidän tekemänsä työ on tärkeää. Paljon erilaista tekemistä, kannanottoja, somea, kohtaamisia ihmisten kanssa. Nyt jo onneksi perinteisesti myös kasvotusten. 
Näissäkin keskusteluissa tärkeimmiksi teemoiksi ovat nousseet terveyspalvelut, tiet ja koulut. 

Keskusteluissa nouseviin asioihin ei aina löydy vastauksia tai ratkaisuja. Ei ainakaan helppoja tai mustavalkoisia. Parhaansa voi silti aina tehdä. Opastaa, luvata selvittää, kuunnella, olla läsnä. Niin kuin ihminen ihmiselle. Sitäkin se yhteisten asioiden hoitaminen on.

Tarvitsemme tässä ajassa kipeästi kuuntelemista ja rakentamista. Emme räyhäämistä tai purkamista. Möykkäämällä saa kyllä aikaan vastakkainasettelua ja kenties komeita otsikoita. Mutta asioita se ei vie eteenpäin. Politiikan pöytätavoissa ja toisten ihmisten kunnioittamisessa meillä kaikilla poliitikoilla joka tasolla on vastuunsa. Vaikka toisen kanssa ei olisikaan sama mieltä, se on pystyttävä sanomaan fiksusti ja toisen näkökulmaa kunnioittavalla tavalla